Parkinseni mannootu hasidhukkinni mannimmansa huxidhannonna milli yitanno gede assanno dhibbaati. Surrete gobbayidi amanyooti aana kalaqantanno sarraaqamanni daannota kullanni. Kunni dhibbira reqeccaabbino mannooti uurrinshansa agadha dandiitannokkita xiinxallo leellishshanno.
Fayyimmate hajo mashalaqqe leellishshanno garinni; Paarkinseni yinanni dhibbi surrete aana xaaddanno sarraaqamanni kalaqamannoha ikkanna; malaatu leellihu gedensaanni suutunni lexxanni ha’ranno yannara xissamaano qaafatenna hasaawate mitii’mitanno deerra iillishanno. Konni gobbaanni dhibbaho reqeccaabbino mannooti qarru iillinsahu gedensaanni buqqeeteno ikko amalinsa aana jawa soorro leellisha hanaffanno.
Lawishshaho goxano hooga, boorraso, coye qaagateno ikko badate qarri xaadansara dandaannota handaaraho assinoonni xiinxallo leellishshanno.
Noo mashalaqqe garinni hiikku manchino konni dhibbira reqeccaawinoha ikkirono; mite mite xiinxallo leellishshannohu meentunni roore labballu Paarkinseni dhibbinni amadamate kaayyonsa hala’litanno.
Diro lainohunni roore anga 60 dironna hakkuyi ale ikkinonsa mannooti aana xisso batidhe leelturono; 50 dirinna hakkuyi woro noo manni aana kalaqamara dandaannota mashalaqqe kultanno.
Dhibbu kalaqamara kaima ikkitara dandiitannori batinye korkaatta heedhurono mittu manchi Paarkinseni dhibbinni amadamino yaate hala’lado buuxo assa hasiissannota xagisaano coyidhanno. Huxi’rateno ikko woloottu malaatta leella hanaffannohu roore anga dhibbu rumuxxihu gedensaanniiti. Konnira xissamaano ikkado buuxonna xaginaatu harunso assi’ra hasiissannonsa.
Dhibbu nervete aana hiittoonni xiiwo kalaqanno?
Paarkinseni dhibbi Nervete amanyoote kisanno nervete dhibbaati. Nervete seella batinye kiiro noonsare surrete millimmo assitanno, kuri mereerinni millimmo agawa luphi yite leeltanno. Ikkeennano surrenke giddo doppamiininna Doppaminjiji Newrote loosi moterete looso harunsate calla agawaminoha di ikkitino. Qaagate, illacha tugate, goxano, haariimonna xisso hoola labbino seella loosi aanano qarra kalaqanno.
Konniraati Paarkinseni dhibbi qara qara malaatta millimmote qarrama ikkiturono dhibbu kuri Dopaminjiji yinanni Nervuwa loosi ledo xaadooshshu noonsare wolootta malaatta kalaqara dandaannota mashalaqqe leellishshanno.
Paarkinseni dhibbi rumuxxinohanna yannate kiiro lexxanni harannoha ikkanna xaa yannara Paarkinseni dhibba hunate dandiisanno xaginaati heera hoogasinninna dhibbuno bati’ranni hari kiiro luphi yitino jawaantenni umosi leellishannoha ikkasinni batinye daga dhibbu akata leellishshanni nootaati mashalaqqe kultannohu.
Paarkinseni Dhibbi Malaatta
Kunni dhibbiti qara malaatta millimmote ledo amadantannote. Fajjine assinanni millimmo harunsa surrenke giddo gumulantannohu surrete gidowiri giddo afantanno Nippaara giddo afantanno ‘’Dopaminergic Neurons’’ yinanni Nerve widoonniiti.
Paarkinseni dhibbi leellanno yannara kuri nervuwa loosi soorramannoha ikkanna suutunni ba’anni ha’ranno; qooxeessinsara noo nervuwa reya hanaffanno. Konni daafira surrenke togoo qaafo adhate dandiissanno hayyo hoogganno, kunninni kainohunni mamootenna hiittoonni millisa dandiitannoro malaatta sodhino doogonni sa’anno.
Huxi’ra
Kuni dhibbi noonsa mannooti 70 anga xibbuunni ikkitannori huxano leellishshanno daafira miteekke Paarkinseni dhibbi malaate ikkara dandaanno. Qarunni anganna lekkate aana ikkanna wole widoonni kayinni suume, kelleshsha woyi alba labbino bisu kifilla aana leellara dandaanno. Yaaddote giddora e’nanni woyte huxano lexxitara dandiitanno.
Xossamaanchu millimmo heedhanno looso loosate lowo yanna adhannosi. Lawishshaho; qulfe fana, mitore gowa, borreessa woyi saga’la labbino millimmo assate qarramanno.
Paarkinseni dhibbi mikita roorenkanni riffi yitannokkinna garunni milli yitannokki gede assannonsa. Tenne doogonni mikita (roore yanna bisu kifilla) kaajjite leeltanno. Kunino millimmonsa bikka haransanno, doyate dandoono ajishanno.
Paarkinseni dhibbi lexxanni hari kiiro xissamaano rarra’ara dandiitanno. Kunino uurrinshate aana xiiwo kalaqanno. Tini soorro xagisiraanchu ga’labbi yaannokki gede assitara dandiitannohura barcimu aaninni ka’’a, qaafa, woyi erama labbino rosantino ikkitubba gumula dandiinannikkihura xissamaano millimmo assate wo’naaltanno woyte ubbara dandiitanno.
Hawate Dhibba
20-60 anga xibbuunni ikkitannori Paarkinseni xissamaano aana dhibbu korkaatinni hawate dhibbi xaadannonsa. Kuni ikkino korkaati dhibbu fincannotinna surrete aana iillishannoti luphiima gawajjo hattono Manchu huwanyootu dandoo ledo xaaddannota surrete looso soorritannohuraati.
Paarkinseni dhibbi xissamaano surrete dhuki bikkaminoha ikkanno daafira coye buuxxe huwatate fayyu manchinni baxxino garinni hala’lado yanna adhitanno. Xeerti’rino deerri giddo laooshshunna hedate foonqe leeltanno, qaagate anje baxxinohunni sa’ino ikkito rosatenna qaagate dandoo batinye xissamaano aana ajjinota ikkitanno.
Coyi’ra lainohunni Paarkinseni xissamaano coyidhanno yannara afoonsa amaxxatenna sa’e sa’eno qaale fushshate qarranta geeshsha iillanno. Wole widoonni Paarkinseni xissamaano heedhanno barri, lamala, agana woyi diro qaaga hoogatenna dargunna doogote akata afa hooga leeltannonsa.
Boorraso
Paarkinseni dhibbi noonsa mannooti macciishshammete soorramanni higge higge qarrantanno, konnira duucha woyte boorrasu qara malaate ikke leellanno. 25- 70 anga xibbuunni ikkitannori paarkinseni xissamaanora harancho yanna giddo yaachishshanno misile leeltannonsa.
Mittu manchi hudi’rino yannara saga’liro, goore waa agi’ro woyi hiittenne wole hagiirsiissanno millimmo giddo beeqqanno woyte Dopamin yinanni shiilo surrete giddo fultanno; kunino keeraanchimmanna kassimma kalaqanno. Ikkeennano Paarkinseni dhibbi surrete giddo shiilo ajishshanno daafira kunni dhibbi xissamaano luphi yitino ayyaanu yaaddonni amadamate akati leellannonsa.
Paarkinseni dhibbi korkaatinni kalaqantannoti ayyaanu yaaddo luphi yino deerrinni hexxo mudhatenna uurrinshunni caaccaawate giddora eessitanno. Ikkeennano hunaanchimmate hedo, meessaneete bushiishanna ajjinoti meessiniitinni ammanate macciishshamme shiimunni kullannireeti.
Hattonni paarkinseni dhibbinni ayyaanu yaaddo malaatta xissamaanchu coyi baalira lowontanni kakkaooshshu noosikkita, millimmosi gede’nitanno gedenna illachansa gamba assi’ra hooga, akkalino laooshshenna qaaga hoogate qarri lexxanno gede assanno.
Goxanote yanna soorrama
Goxanote yanna soorrama Paarkinseni dhibbira qara qarraati. Goxano hooganna goxichu murmurama roore yanna hashsha hashsha baqqi yaa leeltanno. Paarkinseni dhibbi giddo wolu hige hige leellanno qarri barri goxanooti. Barri goxano yannara sa’’e sa’’eno ikkiro xawo ikkitino haaqenna hashshi huuro macciishshantara dandiitanno.
Xaa yannara Paarkinseni dhibbira kaimu maatiro dianfoonni, ikkollana batinye nervete dhibbi gede dhibbu mayimma kalaqamunna qooxeessu mittoo’ma korkaata ikkinota murre bocunnino ikkiro sumuu yinoonni.
Geedhimma
Diru Paarkinseni dhibbira qarunni reqecceessannoha ikkinota buunxoonni. 60 diri gedensaanni dhibbunni amadamate kaayyo luphi yino deerrinni lexxitanno.
Koo-Tee
Xiinxallo leellishshanno garinni labballu meentunni roore Paarkinseni dhibbinni amadamate kaayyonsa luphiimate.
Paarkinseni Dhibbi Xaginaate
Paarkinseni dhibba ikkinota kalqete anfinkunni 200 diro ale ikkirono Itophiyaho kayinni mageeshshi xissamaano nooro leellishshanno taje dino. Mite mite xiinxallo leellishshanno garinni dhibbu amadannohu 65 diro ale ikkinonsa geerraati yinorono xaa yannara kayinni aju wedelli kunni dhibbinni amadantanna la’nanni hee’noonni.
Paarkinseni gobbanke aana lowontanni afa hoongollana ‘’Parkinson Pacients Sport Organization- Ethiopia’’ yinanni maamara uurrinse addi addi huwanyo kalaqate roso aatenni hattono dhibbunni amadantino mannoota wolqa fajjitu bikkinni irko afidhanno gede assatenni jawaachinshanni looso loonsanni afammanni.
Maamaru safaanchonna Paarkinseni dhibbira reqeccaabbinoti dukko Kibra Kebbedeti dhibbu daafira togo yitanno;‘’Paarkinseni fayyimmate qarra calla di ikkino, Miinjunna dagoomittete qarraati. Dhibbu mannimma xeisanno, bisu xe’ne noo mancho ikka yaa kayinni albi gede loosate didandiisanno. Konni korkaatinni e’’o uurritanno, maate qarru aana ubbanno, bisu xe’ne noosiha ikkasinni umisinni milli yaa dandaannokki daafira duucha woyte irkisannosi manchi hasiisannosi. Minaama, minaanni, roduu, rodoo woyi wolu fiixi uminsa looso agurte xissamaancho irkissanna uminsa e’’o ajjanno, konninnino maate qarraho aamantanno’’ yitanno.
Dagoomittetenni kayinni dagoomu dhibbu daafira afinokki daafira sheexaanu, basu shaatenna woluri ledo amadisiisanno daafira hasiisanno amadooshshe diassanno, roorenkanni mannuwiinni badanno yaatenni dhibbu daafira huwaccishshanno.
Maamara uurrinsi woyte mitturino dinosi, techono mitu mitu mannootinna uurrinshuwa assitanno shiima irko gobbaanni galanno bejete dinosi. Konni daafira luphiima xagichu shiqishonna waagu lexxo qarri noosi. Fayyimmate agarooshshi ministereno dhibba surrete xisso gede adhate gobbaanni xissamaanote kaa’lannoha konneeti yinanni coye loossanni nookkita coyidhanno.
Qoqqowubbate mageeshshi xissamaano nooro xiinxallo assinoonnikki daafira dianfoonni. Addis Abebu quchumira calla maamaru safama macciishshituri marte borreessantinori 500 ikkitanno xissamaano no. Maamaruno kuri giddonni gamba assinorira 350 ikkitannorira calla shiima irko assanno. Xaano ikkiro dagoomu Paarkinseni dhibba ikkasi huwatinokki daafira wolu rosaminonna so’rino laooshshi ledo amadisiisatenni fulte borreessantinokkiri batinyu heedhannota xawinsoonni.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Wocawaaro 12, 2015 M.D
