Abbebech Maatewoos
Danchumma suwino laooshshinni dagganno gumaati. Danchumma bunshetenni wirantinokkite, hinaasotennino shokkitinokki hedonna akatoomaati. Shokkashsho ayimma mannuyta geedo huntanno. Bushu laooshshi heeshsho shokkise suudiweelsanno. Mitte higge laooshshikkinni sokkittoro loosikkinni mamooteno ikkiro haxo gotti diyaatto.
Ukkitino ayimmanna goowa heeshshi yiino tii“i suwe uurra didandaanno. Wolootu hajjajjanno surre umise massagaanchi dinose. Shiimunni jifame uwinohu lowiidihunni ammanamara didandaanno. Mittu manchi hedosinni soriro loosisino soro ikkanno. Manchi beetti wixinohaati mixxannohu! Bayiriidihu egennote manchi Ruumi:- “baimimannita woy co`imma hoogate kalaqo huwati. Mitte higge qulfekki shokkituro woy eranturo mamooteno ikkiro difantanno.” Yaanno.
Halaaleho! Umokki huwata hanafatto woyte qaafokki baala keenatto, laooshshekki xiinxallatto, harunsatto coyeno linxetenni buuxi`ratto, albakkiinni nooha qasse la“a hanafatto. Massagaanchokki filatto, ajuujakki
badatto; geedokki marte ubbannowa afatto. Iillattora hasiratto coyera doogo
hanafittokkiinni fulonna kisaara balaxxe hedatto.
Qaaffanni noottoti heeshshote doogo “Shalaqishshannotenso massite balete tuggannote” yitannota afate ateneeto, doogokkinna ajuujakki huwata agarantannohe. Baincho ikkino coye baala huwatattohu umokkinna tenne kalqe huwatittorooti. Laooshshu shokkimma umbete malaateeti. Tenne giddonni fulate laooshshe biddi assi`ra hasiissanno.
Ba`ara qacce iillitino mannimma gatisa hiikkuy coyennino aleenni n a a x x i s i i s s a n n o t e . Hedotenni baara fule, heeshshote dambali giddoonni sa“e, suwino laooshshinni doogosi aana xaaddanno jifo baala cince sa“annohu isi kaajjadoho, heeshshosinnino rosicho adhinoho. Umisi ledo yanna saysanno manchi sorosi taashshira dandaanno.
Umikki ledo abbooshshi`rate umikki ledo sumuu yaa noohe. Abbooshshe adhitanno surre kalaqi`ra hoogittoro umikki kassasaancho ikkatto. Abbooshshunni roore kissete gumi dancha dikkanno. Kisse jeefote yoo noose. Abbooshshu kayinni umikkira maaro assatto gede halaale kulehe amaale aannohe.
Wodanu chufamiro danchumano diheedhanno; Surrete aana walcho cunfiro danchu laooshshino cufaminoha ikkanno. Tii“u korkaatunni baxanna giwa hoogiro farashshu gaare gede gulufannosiha batisi`ranno. Cufana afi`rinoikki mini mooraanote injaannohu gede baala woowancho ikkino laooshshi noosikki manchi babbaxxino raginni dagganno bunshera kubbe e“anno.
Busha rosicho rositto yannara mittu barrinni calla dirosootto; barru barrunkunni ledde ledde assitanni ikkinnina. Rosoottoha busha rosicho agurate baxxe, agurate dandaa hoogitto yannara, agurate didandeemmo yite hexxo hexxo mudhitooti; rositto woyteno duucha higge wo`naalitto gedensaanni rosoottota habbooti. Umokki caacceessa agurte, agurate hedoottoha busha rosicho agurate umokki qixxeessi.
Mite Mite Dagoomu Kifilla Dadillensa Xawissanno Doogo Maala`lissannote
Babbaxxitino dagoomu kifilla reyote daafira noonsa laooshshi babbaxxinoho. Reyino ayiddensa geegiissitanno doogo yaano madaarshu amanyootinna dadillu danino addiiti.
Mitu mitu dagoomi dadillesi hiiqqamino wodaninni calla ikkikkinni bisu aana iillinshanni gawajjonnino xawisanno. Togoo gariha dadillu amanyoote harunsitanno dagoomma mereerinni Paappuwa Niiwu Giini Daani dagooma afi`neemmo.
Daaniti dagoomu miilla fiixu firu reyannonsa woyte dadillensa ayirranno amanyootinniiti xawissannohu. Dagoomu miilla reyino manchira noonsa baxillenna reyasinnino macciishshaminonsa dadilli mageeshshi geeshsha kaajjinoha ikkinoro leellishate aliidi qubbichinsa gufo aana siiwo qubbichonsa mure tuga geeshsha
duudhe usurtanno. Qubbichinsa ta“e uwihu gedensaannino mada mooltanno gede assatenninna qubbensa aaninni ta“e uwinoha giiratenni reyino ayiddinsara kakkalo shiqishshanno.
Giiramino buluuli qole qullaabbino basera ayirrinyunni madaaramanno gede assinanni. Konni garinniiti Daani gosa wodaninsa hiiqqammenna dadillensa xawissannohu.
Bue:-Sewasew
Yoote Muddantooti!!
Mittu ollii giddo misile loosanni wudde waaginni hiratenni galanno geerchi noonka.
Barrunni mitto barra mittu ollaaho hee`ranno huucciraanchi daye “Ati misile loosattoho. Misile loossanni lowo woxe afi`rattohura dureessa ikkootto; kayinni buxanete diaatto; maalu minihu nafa aye woyteno maala fushshe buxanete mulla beehanno” yiisi. Misile loosanno geerchino muushshi yaate gobbaanni mitte dawaro diuyinosi. Buxichu manchino ollaa doyanni geerchu dureessa ikkinotanna kayinni gaggaadaamo ikkino gede tuqisi.
Olluu mannino konne geercho efi`re giwisi. Yannate gedensaanni geerchuno quuxxotenni xissami. Dhiwansiisannosiha mitto mancho nafa hooge rey. Hakko barri gedensaannino maalu minihu mannaho maala aa uurrisi.
Mayira uurrisino yitannotenni olluu mannooti gamba yite dagge xa`mitannosi woyte “Techo geeshsha beeheemmonsahu misile loosanno geerchi baatannoehuraati” yee dawarinsa. Mito mito woyte coyebba buunxummokkiinni gumulote muddama digaraho. Mannu ayimma huwantummokkiinni yoote hanni muddammo.
Bakkalcho Wocawaaro 5, 2015
