Abbebech Maatewoos
Yanna hawado ikkasenni ledo amadisiisame batinyinke qiida gargadhatenna iibbishi`rate mininke giddo kasale giidhate rosichi noonke.
Ikkolla ikkinnina tini minenke iibbishate horonsi`neemmo wiliile garunninna qorophotenni amada hoongummoro surrete xissonna wodanu daafurara reqecci assitankera dandiitannota fayyimmate ogeeyye coyidhanno.
Konninni sa“eno tini hajo qorophotenni amadama hoogguro lubbo hunate geeshsha iillishshannotaati mashalaqqubba leellishshannohu.
Lawishshahono babbaxxitino yanna gobbankera mine cufidhe kasale wiliishshidhanni goxxanno qansooti reytinota mitu mitu kayinni dammite heedheenna mannu iille gatisinonsare kaysa dandiinanni.
Ameeriku dhubbu qorqorshinna gargarooshshi mereershi mashalaqqe garinni kasalete wiliile woy kaarben monokisayid illetenni leeltannoikkinna foole afidhinoikki hadhaame gaazeeti.
Kaarben monokisayid gaaze, zaayite, kasale woy haqqe wo`muy wo`ma kashilte goofa hoogansanni kalaqantannoha ikkanna; haqqete kasale, kaameelu wiliilenna sigaaru tenne burqisatenni afantanno.
Kasale lede kaarbenete bue ikkitino buttaagaaze, waa iibbinshanni uduunni, mine iibbishshannotinna sagale rainsanni bachuwa baalanti garunni tu“ama hoogguro, garunni gatamaarroonnire ikka hoogguronna diilallo afidhannoikki ruukkashsho basera woranturo konne qarra iillishshara dandiitanno.
Kasalete wiliile woy kaarben monokisayide foo`lineemmo woyte mundeenke giddora e“atenni duume mundeete seele biso ikkitinotanna oksijiine bayidhe babbaxxitino bisinke kifilera iillishshanno “Hiimogloobiin” ledo karsamatenni “Kaarbeokisihemoogloobiin” ikkanno.
Kuni ikkihu gedensaanni mundeenke okisijiine bayi`ra agurtanno; konninni kainohunni seelubbankenna seelubbanketi shiimmaadda kifilla gawajjantanno; reytanno.
Kasalete Wiliilenni Gawajjamanke Leellishshanno Malaatta:-
Mereerima ikkitino gawajjamara leeltanno malaatta kaajjado umu damuume, omo hawwu assanna xissama, daafuru, baatto kaxxe uurra hoogatenni qarrama, xunse la“a hoogatenna qaaga hoogate qarra, damma, mittu coy aana illacha assa hooga, godowu xisso, haranse foo`lanna foo`late qarrama boode malaattaati.
Kasalete Wiliile Woy Kaarben Monokisayid Gargadhinanni Doogga:-
- Kasaletenni sagale raisi`ra hasi`nummoro mini gobbaanni raisi`ra,
- Mine raisi`neemmoha ikkiro kasale wo`muy wo`ma ka`uhu gedensaanni wiliile gooffinota buunxe minira eessa,
- Minira eessinummohu gedensaanni kasalete baccicho diilallo afi`ranno basera wora hasiissanno.
Bue:- Hakim-bet.com
Wodanu Daafura Xisso
Wodanu daafura yaa wodanu bisi aana iillitino gawajjonni woy loosu soorro korkaatinni babbaxxitino mannimmate kifillara tuqqanno mundee ikkado ikka hoogganno woyte kalaqamanno fayyimmate qarraati.
Wodanu bisi gawajjo yinanni woyte wodanu vaalvooti ruukka woy hala`la wodanunniti nigga ruukkitanno woyte, wodanu mikittanna hanqafaano gawajjama ikkara dandaannota fayyimmate ogeeyye coyidhanno.
Wodanu Daafurara Kaimu Korkaatta
Wodanu daafurara kaimu korkaati kalaqamunniha wodanu xisso woy yannate gedensaanni daanno wodanu xisso ikkara dandaanno.
Hoffayidi heeshshote deerrinna manni gamba yee hee`ranno qooxeessira heedhanno qaaqquulli batinye yanna kokkete xissonni amadantanno.
Kokkete xissora laashshantino tini antibody yaamantanno xisso gargartanno xagga wodanu vaalvooti hala`lanna ruukkate ledo amadame wodanu daafurara reqecci assitanno.
Kunino gobbankera wodanu daafurara qara kaimu korkaata ikkinota fayyimmate ministere mashalaqqe buuxisiissanno.
Woloota wodanu daafurara kaimu korkaatta luphiima mundeete xiiwonni, wodanu mikitanninna wodana hanqafannohu xisso ledo amadisiisante daggannota ikkitara dandiitanno.
Wodanu mundeete boombe ruukka ledo amadamisiise daannohu wodanu daafa batinyunni lowillunna labballu aana kalaqantanno.
Ledoteno maatete dhaggenni togoo xisso
hee`ra, sigaara wiliishsha, luphiima mundeete xiiwo, kee`millu, sukkaarete xisso, kollistiroolete bati`ranna bisu guunte millimillo assa hooga tenne xissora reqecci yaate kaayyo leddanno.
Sigaara wiliishshi`ra mundeete boombuwa ruukkisannota xiinxallotenni buunxoonni.
Luphiima Mundeete Xiiwo
Seeda yanna xaginsikkiinni keeshshitino luphiima mundeete xiiwo wodanu mundeete boombuwa ruukkisatenninna wodanu mikitta kee`misatenni wodanu daafurara tugganno.
Keeraancho Ikkitinoikki Saga`late Amanyoote
Sadatewayinni afi`nanni hardonna qiwaatta batisi`re saga`la mundeete giddo kollestiroolete bikka luphi assatenni mundeete boombuwa ruukkashsho ikkitanno gede assitanno.
Wodanu Daafura Malaatta
- Shotu garinni daafuranna wolqa hooga
- Yaaddo
- Milli millo assitinikkiinni woy boode yanna bisu millilillo assitinanni woyte foole ta“a
- Goxanote yannara foole ta“anna konni ledo amadisiisaminohunni barko gotti asse horonsira
Goxanotenni baqqi assitanno waajjishshannonna luphiima ikkitino foolu ta“a
◊ Hashshu taalo kaajjitanno buusano
◊ Lekkate darshe woy lekkatenni hanaffanno bisu darshe
◊ Wodanu gana lexxa
◊ Hedeweelcho damma
◊ Gagasu xisso
◊ Sagalete hasatto aja
◊ Looqqi assa
◊ Godowu ufuufamanna godowu xisso wodanu daafurara qara malaattaati.
Wodanu Xisso Buuxo
Gagasu raaje, (ECG) ikokardiyo giraafenna woloota mundeete buuxubba wodanunnita xisso garunni badatenna xagisate hasiissannoreeti.
Wodanu Daafura Xaginsanni Doogo
Wodanu daafura shota ikkitino iibbabbishshanno coyebba xagisatenni hanafe luphiima wodana darre xagisate geeshsha iillishshara dandiitanno.
- Wodanu daafura iibbabbishshara dandiitanno coyebba gargadhanna xagisa:- lawishshaho shombu miche, shumate boombe infekishiine, mundeete anje, luphiima mundeete xiiwo, xagga uurrisa, godowishshu, alkoole batisi`re aga, maxine batisi`re saga`la wodanu daafura leddanno coyebbaati.
- Xagisaanotenni hajajantino wodanu daafurara kaa`litanno xagga garunni horonsi`ra.
- Ledoteno hasiisannoha ikkiro calla wodana dadhe xagisi`ratenni tenne xisso gargadha dandiinanni.
- Wodanu Xisso Noonsa Manni Ma Garinni Saga`la Hasiissannonsa? Saga`litannota maxinete bikka ajishshanno gede amaallanninsa; barrunni adhitannoti maxinete bikka 2-3 giraame roora dinose.
- Taaltinonna ledote wolqa uytanno sagalla shiimu bikkinni rakke rakke adha.
- Alkoole aga hooga
- Waa batise aga
- Ayirritannota ikkitino bisu guunte millimillo assa wodanu xisso noonsarira dimallanni. Kayinnilla boode millimillo assa horo noose.
- 66Wodanu Daafura Gargadhinanni Doogo Luphiima mundeete xiiwo qorophanna xigisira
- Sukkaarete xisso gargadha
- Sigaara wiliishsha hooga
- Mannimmate kee`mille gargadha
- Bisu guunte millimillo assa
- Luphiima kollestiroolete bikka xagichunni ajisha
- Qaaqquullu kokke xissantanno woyte xagisidhanno gede assa
- Hajajamino xagicho uurrinsikkiinni garunni adha hasiissanno.
Ledoteno qooxeessi`nera afamanno fayyimmate uurrinsha ha`ratenni fayyimmate ogeeyye uytanno mashalaqqe garinni tenne xisso gargadhatenni umi`nehanna maate`ne fayyimma gatisa hasiissannota babbaxxitino xagisaanno uurrinshuwa fushshitanno mashalaqqe leellishshanno.
Bakkalcho Wocawaaro 5, 2015
