Ilamansanni hanaffe dagginoti hunotenna cancishaanchimmate doogo HWHT Hembeelsaanote yine yoo aate ikkadonna agarrannihunni aleenni ikkirono tenne lamala giddo afantinoti maaxantino sanade gaamo cancunni tirfi’rate kalaqantinotanna tennera ikkitanno ayimma uddidhinore ikkansa daafira leellishshino.
Gaamo daga efidheennansa adhaminonsa billoonye, gobba cancishatenni wirro angansara eessate Tigirayete daga kasaaru kaarde assi`ratenni aleenni daganke baalanta xiinxallinoonni cancira kasaaru biso assate mixidhe millissanni noota sanade gudumaalu fojo assitinonsa.
Dagate keere hunatenni; gobba qaccetenni qaccete geeshsha hembeelsate aana safantinoti gaamonniti hunote istiraateeje; insa uminsa qooxeessubbate luuqisse eessitanno cancishaano ledotenni gobbate giddo cancishaanchimmatenni farandoonnita shene lede woloota hunote gaamo mitteenni karsino. Kalqete deerrinnino cancishaanchimmatenni egennaminoha alshebaabi xawunni sokkonsa biso assitino.
Dagate aana canco, waajjillunna tii“u xiiwo kalaqatenni, konnira ikkitanno mashalaqquwa gobbate giddoonninna gobbayidi midiyubbara finca istiraateejensa biso assite sanadete aana qixxeessitinoti cancishaano HWHT; ayidduwansa Addis Ababaho afantanno midiyubbaranna yuutuubete chaanaalubbara mashalaqqetenna woxu irko aatenni cancishate gaadira biso ikkitanno gedeno sanadete aana raga woritino.
Mootimma qarru yanna giddo heedhenninni baalunku handaarinni afidhino seyono ikko xaphooma miinju handaarinni afidhino bayirronye gufisse badhera qola; konninnino Xaphoomu ministirchi Abiy Ahmed (Dr) massagaanchu gede afi’rinota “yannate geeshsha” noo ga`labbo booreessa /su’ma huna/ istiraateejete biso assitino; daga kakkayisatenni hanafaminoha irshu latishsha, qamadenna woloota miinju loossa gufisate aana illacha assa hasiissannotano xawissino.
Mootimma hanaffinota latishshu loossa agurte giira hunate aana illachishshanno gede yitannotenni irshu handaari gufisamanno gede qooxeessubbate gaance kayisatenninna gaance kayisate dandiissanno wolquwa irkisatenni fooliishsho ho`la hasiissannota xawisatenni; kunino xa sayikki yannara hanafino olantote gaadira jawa horo noositano wortino.
Amaaru qoqqowi shiimunnino ikkiro alba latishshu widira qolasi jawa yaaddo gede la“atennino; “tini wolqa irshu guma mininsara eessitanno gede fajjinammonsara dihasiisanno. Olaho qixxaabbukkiinni rahotenni qaafo adha hasiissanno” yiteno Amaaru dagara noonsa diinimma xaano wirro xawo assitino.
Gobbate ka`anno dannunna ayimmate hajubba birritannoikki gede polotikunna dagoomitte qarrira soorratenni cancu mixonsa gumulsa hasiissannota; daga hanqunni ka`awo gede rakkino mootimmate soorro adda assate miinju looso gufisa ga`ara yinannikki looso ikkinota sanadete aana kaajjishshe kultino.
Konnirano doorantino laashshaano uurrinshuwanna magaaziinnansa gawajjanna diiga, irshunni dikkote geeshsha noo harinshonni uduunnu waagi lexxo luuphiima ikkanno gede assa, gobbayidinni e“anno uduunninna nadaaje gufisantanno gede qara qara eessinanni furchubba amadatenninna woloota qaafubba adhatenni gobbate giddo miinju qarri kalaqamanno gedenna iibbabbanno gede assa hasiissannotano leellishshino.
Kuni baali hunaanote gaamo bunshete hedonna tenne hedonsa gumulsiisate kuttubbino sharrubba gaamo gibbotenna hunote gobbaanni dancha coye heda dandiitannokkita; afidhu tunceessinni baala hiittenne wolqano gobba diigate hasattonsara kasaaru kaarde assiratenni badhe higgannokkirenna konni gobbaanni hedate dandiisanno akatoominna ayimma noonsakkita leellishshinote.
Bero farcotenna wolaphote su`minni; techo qole kaphunni doyissinoonni`ne yitannotenni Tigrayete daga su`minni xaaranninna daga kultanni kulle fullannikki shetto iillishshino; techo qole Itophiyu daga baalanti mittimmatenni waaga baatte abbitino soorro gufisatenna gobba diigate hashsha barra jawaatte loossanni noota sanadetenni buuxisiissino.
Tini xawo fultinoti cancishaanote gaamo gobba cancishshe billoonyu widira daate hexxo hiittenne doogonnino tenne gobbanna dagate aana qeelle assitanno kaayyo hee`ra hooggurono halaale kayinni baalunku qansichi afe wodancharanna qoropho assa hasiisannoho.
Mittu mittunku qansichino cancishaano gaamo ragu ragunkunni diriirsitino hunote xaaxinni sakaalante, baca waaga baatte abbitino soorro ledote waaga xa`misiissannosikki gede; ha`ranno doogga qorophotenni kaxxa; duuchunku coy aleenni gaamote ayimma seekke huwatatenni sharrensa dunneessa hasiissanno!
Bakkalcho Fooqa 3, 2014 M.D
