Abbebech Maatewoos
Shekkeerete Xisso /Malaria/ Maati?
Shekkeerete xisso yanna agartanni wirro ka`annonna hala`ladunni kalaqantanno taraabbanno xisso ikkitanna meyaa biinnicho qassanno woyte anjise ledo mundeenke doyicho giddora e`anno illetenni leeltannokki shiimmaadda pirootozuaalete sirchooti.
Shekkeerete xisso Itophiyaho luphiima miinju qarranna reyo iillishatenni umi xissooti yaa dandiinanni.
Itophiyaho qarunni lamu dani shekkeete xisso no:-
1.Umu Shekkeere (p.falciparum):- Batinyunni Itophiyaho gamoojjitte qooxeessubbara kalaqantannoha ikkanna luphiima gawajjonna reyo iillishshanno.
2.Shiimaydi Shekkeere Woy Bisu Shekkeere (p. vivax):- Batinyunni Itophiyaho Gaambeellu qooxeessiranna sa`e sa`eno gammoojjite qooxeessubbara kalaqantannoha ikkanna wirro ka“atenni xissamaancho shetisatenni egennantino.
Xissote Malaatta:-
Prootozuaale mundeenke doycho giddora e`u gedensaanni umose sirsatenna lophate duume mundeeha munyuuqate biso /intracellular proteins/ itatenninna duume mundeeha munyuuqate suude soorratenni rakke reytanno gede assitanno. Konninnino ledote bisinke kalqamunni dhibba gargadhate assanno harinsho ledo amadisiise baca malaatta kalaqantanno. Kurino aantannoreeti:-
- Fayyimma hoogate macciishshamme
- Umu damuume
- Daafuro
- Godowu game
- Hunkee
- Mikitate xisso
- Iibbabbo
- Cagaggisanna huxisa (fever, chills, and rigors)
- Looqqi assanna tushshiisha (nausea and vomiting)
- Rakkino wodanu gano (tachycardia)
- Mundeete aja malaate (jaundice)
- Efeleqqote lopha (splenic enlargement)
- Mundeete giddo sukkaarete anje woy hudete malaati leella (Hypoglycemia)
- Godowu fushsha shekkeerete xisso malaattaati.
Tenne shekkeerete xisso gargadhate qooxeessinkera way ga’rannokki gede assanna kemikaaletenni cuu“antino “agobere” /Daallasu aani golaancho/ horonsi’ranna minu giddono kemikaale kifisiisa hasiissanno; hattono way ga’ranno xea bale beeshshatenninna way lolahe ha’ranno gede assatenni shekkeerete xisso abbitanno biine kalaqantannoikki gedenna taraabbannoikki gede qoropho assa gargarooshshu dogooti.
Xaginsanni Doogo
Xissote deerrinni xagicho egemminanniha woy marfetenni uynanniha ikkanno. Ledoteno xagga garunni adhitanno gede assatenna amaalate gobbaanni tenne xisso gargadhatenna xagisate illacha ee la“anna rakkino qaafo adha hasiissanno.
Bakkalcho Woxawaajje 26, 2014 M.D
