Wedellimma duuchakare assate jawa wolqa amandanni yannaati. Ikkollana, tini wolqaataamimma uytanno diri wolqatenni sae duuchakare huwanyootunni gumullanni yanna ikka hasiissannota kullanni. Wedellu gobba ragidhannore ikkansannino, ragidhino gobba wo’mu ayirrinyisenni ledo aantanno ilamara ragisiissannore ikkitara agarranni. Korkaatuno, gobba ragidhanno wedelli gobbansa hiittoonni hegersanna agara hasiissannonsaro seekkite afanna huwata noonsa halaale garunni afa noonsa.
Wedellimma iibbabbillu yanna ikkasenni huno assateno muleeti;danchumma assateno hattonni. Wedellichimma gobba sufisate horoonsi’niro ga’a tini wedellichimma geerrimmate widira soorrantanno yannara wowete. Aja dume Itophiya lossatenna ayirrinyese agarsiisate yawo noonsa.
Wedellu gobba ragi’ranna reekka hasiissannonsata lainohunni gobbate baalante qooxeessuwanni filantinori amandoommo lamalara XM Abiy Ahimed (Dr) ledo Addis Ababaho hasaawa assitino. Bareteno wedellu kaysa hasidhano xa’muwa kayisseenna Xaphoomu Ministirchinni xawishshanna dawaro qolloonninsa. Itophiya hiikko garinni ragidhe aantanno ilamara ragisiisa dandiitannorono huwanyoote kalanqoonninsaha ikkanna mini loosoonsano assite adhitino. Hasaawu gedensaannino Xaphoomu Ministirchi; ‘’Wedellu loosu aana illachishshannore; gobbansa afate hixamanyitannore; gobbansa jiro latissannore; Kaaliiqansa galattannore ikka noonsata; gobbansa Itophiya albi ayirrinyise widira reekkitannore ikkitaranna gobboomitte mittimma kaajjishate yawo noonsa’’ yaanni xawisino.
Qara bixxillenna halaaluno konneeti. Wedellu mittimma, baxille, keere, halammenna reekkamate hedo amadde gumula noonsa. Baxillunninna keerunni halamme gobba reekkate harinshonni gobbansa seekkite egenna; wedellimmate wolqansanna egennonsa, dhukansa, soorrote aana hosiisa; tenne harinshono seekkite illaallisse la’anni hara noonsata ammannanni.
Xaphoomu Ministirchi kaysino hedonni huwata dandiinannihuno; wedellichimma bayra wolqa ikkiturono tenne wolqa baxillunni leenjisha, mimmitoho hedate macciishshammenni la’’a, keeraatu balchoomi heerannonsa gede assa hasiissannota leellishshanno. Ledotennino, wedellu Itophiyu hiikko noonka? may noosenknni? xa kayinni may noose, duuchanka hanqaffino gara hiittoonni huwattenna horonsidhe reekka noonsa; yitanno hedubbara dawaro qoltanni gobba ragi’ratenna reekkate harinshonsa hanafa noonsata huwachishanno.
Wedellu, gobbansa ragidhe aantanno ilamarano reekka dandaate umi hajo gobba reekkate dandiisiissanno ayimma heedhansara agarrannita uminsanni hedanna huwata noonsa. Konnirano babbaxxitino busha hoshshonna wedellichimmate yannansa doogimale ba’anno gede assitannonsa ikkitubbanni umonsa xooqisa noonsa. Lawishshaho, alkoole, babbaxxitino Amale/araado/, jallaagissanno xagga horonsi’ra, dagoomitte mashalaqqenni kaphunni dudumbannire harunsitanni yannansa guda wkl wedellu yanna hafanfarsitanno assootubba mereerinni kullannireeti.
Konnira ledotenni, gaamotenni ikkine afibbeelletenni bobbanke farco hasi’rate harinsho wedellu effidhe giwa noonsa. Korkaatuno, gaamotenni heddanni hadhannori afatennino ikko afa hoogatenni so’rote giddora eatenni woloottano so’risiissanni baxxinohunni wedellu yanna giirtannorenna uminsa horo agarsiisidhannore ikkitanna la’nanni. Gobbatenna dagate aana godo’litanna wedellu kayinni togoo ikkito balaxxe huwatatenni gobbansa giddoydinni ikko gobbaydi diinnanni gargaratenni saysa noonsa; umonsano agadha noonsa.
Konni garinni uminsa doogo badde affu gedensaanni, gobba reekkate harinshora dhuka ikkannonkeri maati? yitanno hedubba wedellunnita aantanno mini loossa ikkitanno. Umikkihu mittimma, baxillunna mimmitu ledo macciishshama dandaate. Korkaatuno, albi annuwa mittimmatenni ikkiteeti gobbatenna dagate aana daynore qeeltanni sa’inohu; baxillunni duuchankare qeeltino; mimmitu ledo maccishshamatenninna sumuu yaatenni bayra gobba hegersitino. Ikkinohura, umihunni albi annuwa hornyubba sinqe assi’ra noonsa.
Mittimmatenni, baxillunninna macciishshamatenni aante daggannoti laynki hajo Itophiya albi ayirrnyise widira qolate dandiisiissannoe jiro may nooe? yaannohunni huwatate. Konni ragaanni, Itophiyu baca kalaqamu jiro noose. Shiilo, daa’’attote jiro, giwirinnunna babbaxxitino handaarranni agarante keeshshitino jiro kisantukkinni nooti; loonsiro kayinni Itophiyunnino sae woloottu lophorano ikka dandiitanno jirooti. Tenne kalaqamu jiro seekkine bande afatenninna latisatenni gobba lossa dandaa; wirro albi ayirrinyisenna lophose widira qolanna aantanno ilamara ragisiisa tenne yanna ilama yawooti.
Konne lamenka dhuka qineessine horonsi’rate ragaanni huwanyootunna bilchaantetenni la’anni hara wedellaho lowonta hasiissanno. Kaaliiqansa affinorenna waajjitannoreno ikka noonsa. Mittimmatenni, baxillunninna mimmito macciishshatenni gobbanna daga balaxisiisatenni loossara agarranni. Kaaliiqa waajjitannonna galattanno ilama hiikko gari jiffa xaaddunsarono kaajjillunni sa’anno. Xaaddannonsa mitiimmuwanna jiffano kaayyote gede horonsidhe albillicho jawa deerra iillitanno. Ikkinohurano, wedellu kuri qorophotenna horonsi’rate dandiisiissanno hajubba seekkite bade afatenni; duuchanka hanqaffino Itophiyi mittimma kaajjishatenna lossate hattono hegersate yawo garunni fultara agarranni.
Woxawaajje 19 , 2014 M.D
