Hawaasa:- Quchumu giwirinni laalchimma ledate dandiisiisanno injo horonsi’ne laashshinanni hee’noonnita Hawaasi Quchumi Giwirinnu Biddishshi egensiisi.
Quchumu Giwirinnu Biddishshi sooreessi kalaa Abebaayyehu Laalimihu Itophiyu pireesete uurrinshara xawisino garinni; Hawaasi quchumira giwirinnu handaarinni hala’lado loossa loonsanni hee’noonni.
Gati Ataakiltenna laalo afi’noonnita way injo horonsi’ratenni laalchimma ledate loonsanni hee’noonnita kulinohu kalaa Abebaayyehu; baxxinohunni tini hawadi yanna ikkasenni xeenu waa garunni horonsi’ratenni laashshinanni hee’noonnita xawisino.
Teesaano hoowensaranna noonsa fano basera gati mu’ronna laalo laashshidhanno gede dandiisiisate shaqqado bushshanna kompoositeno qixxeesinanni olluubbate deerrinni tuqinsoonni; hattono olluubbate gati mu’ro kaashsho qixxeessine tuqinsoonni balanxe kalanqoonni millimillonni roore anga ikkanno manni laashshi’ranni afamannotano sooreessu xawisino.
Mootimmate uurrinshuwano hoowensa giddoonni noo basera babbaxxitinota gati mu’ro laashshitanni afantannoha ikkanna; wedelluno tantanante laashshitanni woloottahono qaddo ikkitanni afantanno yiino; sooreessu.
Uurrinshuwateno ikko hallanyu gallanni hoowera afantanno fano basera uduunneho bushshanna waa calla horonsi’ra calla ikkikkinni laalchimma leddannota kompoosteno garunni horonsi’ra hasiissannotano lede huwachishino.
Gati mu’ronna laalo kaasate yanna sa’annokkita ikkasennino baalunku gatesinna noosi fano basera laashshatenni horonsi’rannonna dikkote aana kalaqamannoha laalchu anjenna waagu lexxo ajishateno agarranninsa qeecha fula hasiissannota coyi’rino.
Baxxinohunnino, konni dirinni laalchimma leddanno gede woyyeessinoonnita Abukaadote sircho tuqisatenni laalcho horonsi’rateno ikko caaleho ikkano garinni laashshinani gede assinannita kulino.
Ikkollana, sae sae kalaqamannoha gatu laalonna mu’ro dhibbanna da’muulcho gargadhateno kemikaaletenni ikkikkinni giwirinnu ogeeyye uytano amaalenni wole hayyonni shotu garinni horonsi’ne xagga qixxeessinanni gargadha dandiinanitanna balanxe qorqorsha assano hasiissannota amadisiise sokkasi saysino.
Tayxehu haanju harumi loossannino quchumaho 3.6 miliyoone haqqu sircho kaasate mixi’noonnite giddonni xaa geeshsha 2.8 miliyoone kaasa dandiinoonnitanna gattinotano muli yanna giddo kaanse gudate hixamanyine loonsanni hee’noonnitano kalaa Abebaayyehu lede xawisino.
Yaareed Geetaachew
Woxawaajje 19 , 2014 M.D
