Kalqete fayyimmate uurrinsha mashalaqqe leellishshanno garinni diru dirunkunni baalante kalqera kiirotenni 2.1 miliyoone ikkitanno meenti unuunu kaanserera reqecci yitanno.
Itophiyu giddono kaanseretenni amadantannori xibbuunni 34% ikkitannoti unuunu kaansere xissamaano ikkitinota mite mite mashshalaqqe leellishshanno.
Unuunu kaansere woloota kaanserubbante gede xissote deerra bikkinanni woyte shoole deerrubba noosi. Deerra 1-3 geeshsha noo kaansere yaa umu deerrubba giddo noohanna wole bisu kifillara tuqinokkihonna xagisa dandiinanni kaanserete deerraati. Deerra 4 yineemmohu qole wole bisu kifillara tuqino kaansere danaati.
Unuunu Xisso Lamewa Bandanni Insano:-
1. Doycho agare daanno unuunu xisso (Cyclical breast pain) godowu daa ledo xaadannoho. Kunino batinyu seenni aana kalaqamanno unuunu xisso danaati. Bisu giddo hormoonete sarraaqama heedhanno yannara kalaqantanno xisso ikkanna (ovulation) yannanni hanafe godowu daa geeshsha keeshshanno. Tini xisso mito mito woyte unuuninke kifillara, mitto widoonni woy lamunku unuuni aana kalaqamaranna xisso kikki`lanke geeshshanno dirritanno.
2. Doycho agare daannokki (noncyclical breast pain) unuunu xisso godowu daa ledo xaadannokkite. Xosso batinye yanna uurritannokkite woy mittowa calla lowo geeshsha ayirritanno.
Unuunu Kaansere Kaimu Korkaatta, Malaattanna Xaginaatu Maat?
Unuunu kaansere kalaqantannohu agadha dandiinannikki doogonni unuunu giddo noo munyuuqubba lophitenna hala`lite muje kalaqqanno woyteeti.
Woloota kaanserubba gede unuunu kaansere unuunu qooxeessira afantanno ‘tishu’ giddora e’’e lopharanna tuqara dandaanno.
Wolootta bisu kifillarano taraawatenni haruudde mujja kalaqara dandaanno.
Unuunu kaansere meyaate aana kalaqantanno kaanserete danubbanni mitto ikkanna gogu kaanserenni aane batinye yanna kalaqantanno kaanserubba giddonni laynki deerri aana afamanno.
Unuunu Kaansere Kaimu Korkaatta
Batinye yanna dironsa 50 ale ikkitino meenti aana kalaqamannoha ikkanna:-
• Sigaaranna alkoole horonsi`ra
• Bikkunni saino kee`mille
• Hormoonennita ila hooltanno woy wole hormoonete xagga seeda yannara horonsi`ra
• Cararete xagisa
• Unuunu aana gawajjo iilla
• Maatete giddo umuunu kaansere hee`ra
• Ila hooga woy umi qaaqqo 30 diri gedensaanni ila
• Illihu gedensaanni unuuna qansa hooga
• 12 diri albaanni godowu daanna
• 55 diri gedensaanni godowu daa keeshshe uurra kaimu korkaatta gede assine adhinara dandiinanni.
Unuunu Kaansere Malaatta
• Unuuni`ne bikki woy suudi aana soorro
• Ataru gumi gede shiima ikkitino darshe
• Unuunu woy unuunu qacce aana danu woy gogu soorro
• Unuunu woy unuunu qacce aana gogu duu`ma
• Gogu woroonni kinchu gede kaajjitino base hee`ra
• Unuunu qacce giddo mundeetenni baino woy co`itte du`namaancho hee`ra
• Bisu giddo tuqqino muje ikkituro qole gagasu xisso, muqichu xissonna labbanno kalaqantara dandiitanno.
Unuunu Kaansere Reqecco Ajishate
Unuunu kaansere reqecco ajishate saga`lineemmo sagalenni kayse babbaxxitinore soorra hansiissannota fayyimmate ogeeyye amaaltanno.
Kuri giddonni:- Alkoolete bikka ajisha, biddi yiino bisu kee`milli hee`ranno`ne gede assa, bisu guunte millimillo assa, unuuna qansa, hormoonete teeraappe assi`ra hoogatenni agadha unuunu kaansere xisso iibbabbitannokki gede kaa`litanno dooggaati.
Unuunu Kaanserera Assinanni Buuxo
Unuunu kaansere buuxora qarunni maamograafi, altirasaawundenna ‘PET’ yaamantanno buuxo loosu aana hossanno. Huluullisanno buuxote gumi afamanno woyte akeeka woy mundee haa`ne buuxo assinanni.
Unuunu Kaansere Xaginsanni Doogga
Dare gowa, kimoteraappi, cararete xagisa, hormoonete teraappe lede unuunu kaansere xaginsanni doorshubba haammata noota fayyimmate ogeeyye xawissanno.
Xagisate looso gumullannihu muje noo darganna bikka, labiratoorete buuxonna kaansere woloota bisu kifillara hala`lasi lede babbaxxino garinniiti.
Umo balanxe xagisi`niro hurate kaayyo luphi yitinote. Konni daafira hiittino aleenni xawinsoonni malaatta noosi manchi rahotenni buuxo assira noosita Addis Ababu yuniversite fayyimmate sayinse kolleejje mashalaqqe huwachishshanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Woxawaajje 12, 2014 M.D
