Ayirrado Pirezidaanttitte, ayirradu laynki Xaphoomu Ministirchi, ayirradda ministirootu, baaluri aleenni tenne jawa pirojekite aana beeqqitinoonni loosaasinenna wo’manti Itophiyu daga techoo barra hanafisiinseemmo laynki Yunitenna xaphoomu kofattote loosu gumira hawalle kaayyotenna qeellete iillishinonke; iillishino’ne.
Dhaggete giddoonni sa’’anna dhagge loosa babbaxxitinoreeti. Dhaggete giddoonni sa’’a kaayyote; dhaggete giddoonni sa’’a mitte ikkito gumulantu woyte noommo; laoommo; macciishshoommo yine naqaashe ikka dandaate. Tenne dhagge giddoonni sa’’a calla ikkikkinni dhagge loosa kayinni kaayyo calla ikkitukkinni qeelleteno. Afamme, egenno, woxe, hedo, wolqa fushshatenni mitte ikkito gumulantanno gede assa kaayyotenni sa’ino qeelle ikkitinohura ninke techo Itophiyu ilama techo lubbote hee’noommori Itophiyu qansooti baalunku tenne kayyonna qeelle beeqqaano ikkinoommo daafira hawalle tashshi yinonke; tashshi yino’ne yaate hasi’reemmo.
Tenne ilama kaayyaataammanna qeelaano assannori 1 kume dirrara hendanni, halchinanni keeshshinoonnita tenne kofatto, konne waa, kofatenna horonsi’rate halcho illensanni la’inore, angansanni amaddinore hattono lekkansanni kada dandiitinore kaayyataamma ilama assitanno daafiraati. Annuwinke halchitino, heddino, mixidhino. Ninke techo la’noommore la’ara didandiitino; ninke uurrinoommowa uurritara didandiitino. Woluri gateenna techo Sasu diri albaanni konne baycho 10na 9ki Yunite qote qoteho la’’a dandiitinori batinyu manni techo dino. Konni daafira, techo konne darga afantinoonni mannooti Miidiiyaho harunsitinanniri woloottu mannootino Itophiyu daga wo’manti kaayyaataammahonna qeelaano ikkansa heddanno gedenna konninnino hagiirru macciishshamansara hasira’ya tenne hedeweelchonni xawisammora hasi’reemmo.
Baalunku affininte gede Itophiyu daga woxensa, egennonsanna lubbonsa gabbartino pirojekteeti. Batinye keeraano qansooti tini hajo qeelanteenna konni garinni la’neemmo gede assate lubbonsa uytino. Konni gobbaanni doogote aana uminsa looso loossanni keeshshitinori loosu konne deerra iillannokki gede luphiima xiiwo kalaqqe egentino; kakkalo baante egenninoonni. Adawu uurrinshuwa batinye waaga baattino. Kuni baalu ikkeenna techo kaayyotenninna qeelletenni konne baycho uurranke shotinse la’nummokkinni gooffinokki qeellera ka’neemmo gede huwachishate hasi’reemmo.
Annuwu tenne kofatto heddino, kultino, sirbitino, halchitino, lowo gaabbo macciishshiishshino. Ikkollana, hendoonni kofatto hedotenni loosu widira, kofatenna batinye mitiimma giddoonni sa’’atenni sa’ne techo laynki Yunite wolqa kalaqate dandiineemmowa iilla dandaankenni maattotenni, sirbunni, gaabbotenni halchotenna ajuujatenni sa’ne hedo loosunni la’’anna amammada dandaankenni maatto ikkite keeshshitinota dhagge assa dandaankenni; didandiinanni yinoonnire dandiine la’’ankenni qansootu gede naaxxineemmoha ikkasinni konni aleenni annuwinke halchonna hasatto wonshankenni gobbanke kaajjado safo aana uurrisa tenne ilama qara yawo ikkase huwata hasiissanno.
Lowo manni oosonsara mine ragisiisa hasidhanno; jiro ragisiisa hasidhanno; jajja ragisiisa hasidhanno. Ikkollana, minu hee’rikkinni minunnita aliidi amado calla bade ragisiisa didandiinanni. Umihunni aliidi daafira hasaawate minu hasiisanno. Mine ragisiisate gobba hasiissanno. Gobba noosikkihu mine ragisiisara didandaanno.
Ninke Itophiya kaajjadonna jiroo’mitinota assine keeshshiisha dandiinummoro konni giddo noo jiro, mine, jajja oosonke shotunni ragidhara dandiitannota huwata hasiissanno. Ninke huxxi giddo, ninke mini giddo biifinori hee’reenna gobbankera injiinori hoogiro wo’ma ikkannokkihura gobba kaajjisha sufisiisa gobba jiroo’misatenna sufisiisate assinanni sharro giddo wolqa fajjitu bikkinni beeqqaano ikka baalunku qansootinni agarrannita ikkitanno.
Kuni, konni garinni hee’reennanni Abbayi wayinni horonsidhannori eeliidi laayyo gobbuwa baxxinohunni Sudaanenna Gibtse higge higge ninke wolqa kalanqe miinjanke woyyeessi’rate, tunsote heedhanno daganke xawaabba afidhanno gede hasi’rate gobbaanni insa xiiwatenna gawajjate hasatto noonkekkita duucha hinge xawinsoommo.
Tayxe Sayikki doycho waa wonsha buuxisannoha 22 Biliyoone M3 waa amada dandiisanno looso; hattono Lame Yunite wolqa kalaqate dandiisanno looso loonsoonniha ikkirono eeliidi gobbuwa aana hiittootino way anje xaaddannokkita; wolqa kalanqanni konni gobbaanni ’Bottom Outlet’ yinanniha gobbaanni leellannoha luphiima xiiwonni ha’ranno way mitto barrano muramikkinni ha’ranno gede assinoonnihu qara illacha woloota roduuwanke gawajjate ikkikkinni ninkeno horonsi’ratenna lophate hasatto noonkehura hattenne hasattonke loosunni leellishateeti.
Kuni du’namanni noo way kofamiro harancho yanna giddo kofatto waa amaddara dandiitanno. Insara hasiisannonsaha agurranni ninke harancho yanna giddo waa amandeemmohu insa gawajjantukkinni ninkeno gawajjammummokkinni mitteenni jiroo’mate, lophate noonke hasattonni ikkinota huwatte eeliidi gobbuwa hasaawunninna sumimmetenni guma abba dandiinannita ammante jawaattanno gede konni gobbaanni noohu hiikku doorshino hananfoommore uurrisannori nookkita hattono mulla daafursannoha ikkasi huwatte keerunniwa, hasaawunniwa dagganno gede sokka’ya sayseemmo.
Konni loosi giddo woxinsanni, egennonsanninna Miidiyubbate aana noonsa afuu ikkadimmanni hattono konne darga afamatenni loosu amandoonnisi mixo garinni gumulamanno gede sharro assitino loosaasine, wo’manti Itophiyu daga hawalle tashshi yino’ne; lowo geeshsha galaxxineemmo. Ki’ne sharronni, ki’ne daafurinni gobboomu mixonke guma ganteenna techora iillinoommo daafira galanteemmo! Hawalle tashshi yino’ne yaate hasi’reemmo.
Jeefoteno Abbayi kofatto xa noo deerri leellishannohu Itophiyu Jireenyi halaale ikkannoha, Itophiyu Jireenya ayino uurrisara dandaannokkita; tini yanna Itophiyu yanna luphiimu guminni jeefinse aantino fooliishshora reekkammanni yanna ikkase leellishshanno.
Tenne yannanni baalunku affininte gede way du’namannoha goofimarchu dirima 600 iillishate hattono guranna qiniiteenni nooha 611 iillishate mixi’ne loonsanni keeshshinoonniha ajayi ajeenna tonnu barri albaanni jeefinsoonni. Sai diro xaadinonke qarri loonsanna way balaxinonkeha ikkanna tayxe kayinni assinoonni sharronni waa balanxe tonnu barri albaanni balanxe diru mixonke gu0ni buuxisannoha ikkasi huwantoommoha, ronsoommoha ikkino daafira wo’manti Itophiyu daga Jireenyu widira assinanni hodhishshira uminsa qeecha wortanno gede; bukotenni umonsa agadhitanno gede eeggo yaanni kuni baalu jeefamanno gede kaa’linonke Itophiyu Maganira, Itophiyu Kalaqaanchira lowo galata shiqishanni aantino yannarano Kalaqaanchu Itophiyanna dagase maassi’ranno gede Itophiyu ajuuja gumulantanno gede, Itophiyunnihu angasi loosi guma gananno gede baalunku huuccattotenni hattono galataho ikkanno gede huwachishanni hawalle tashshi yino’ne ; tashshi yinonke!
Haaroo’mate kofonni hananfoonni qeelle baalunkurinni suffanno; Itophiyu Jireenya mitteenni la’neemmo! Jireenyu mitiimmate gobbaanni dikkino; xaaddannonke mitiimma roorenkanni ronseemmo gede; jawaanteemmo gede assitannonketa ikkase huwante anga amadamme bayira qeelleranna Jireenyira uurrineemmo gede eeggo yaate hasi’reemmo. Lowo geeshsha galateemmo; hawalle tashshi yino’ne; hawalle tashshi yinonke!!
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Woxawaajje 12, 2014 M.D
