Sukkaarete xisso mundeete giddo bikku aleenni ikkitino gulukoose heedhanno woyte kalaqantanno xissooti. Tenne xissohu kaimu kalaqamunni efeleqqote giddonni burqitanno insuliine yaamantanno kemikaale ikkashsho ikkino bikkinni woy horontanni laashshama hoogasenniiti.
Gulukoose sukkaarete nyamme noonsa sagallanni afi`nanni bisoho wolqa uytanno shiilooti. Insuliine mundeete giddo noo gulukoose hasi`nanni bisu kifilera e`anno gede assitanno. Lawishshaho mikitanna wole bisu kifilla minna ikkituro; gulukoose minisera e`anno assitannoti woowancho insuliinete.
Insuliine hoogguro, mundeete giddo noo gulukoose hasi`nanni bisu kifilera die`anno. Sagaletewiinni afi`nanni gulukoose mundeete giddora e`anni kuusamase suffanno. Konni daafira mundeenniti gulukoosete bikki lexxanni ha`ranno. Kunino sukkaarete xissoha qara malaateeti.
Sase Sukkaarete Xisso Dani no:-
- Dana mitto /Type I diabetes/:- batinye yanna qaaqqimmatenni hanaffanno. Xiwamaanote bisi giddo insuliine dilaashshantanno. Konni daafira riqibbanno insuliine hasiissannonsa.
2. Dana lame /Type II diabetes/:- Batinye yanna gaamaareeyyetenna geerru aana leeltanno. Umihunni insuliinete laashshaancho woy efeleqqo loosose ajishshanno. Suutu suutunni kayinni insuliinete laashshi uurranno. Xiwamaanote xagishshu harunso hasiissannonsa. Bisu millimillo assanna saga`late rosicho soorra xagisate bisooti.
3. Amuwu godowanno yannara kalaqantanno sukkaarete xisso / Gestational diabetes/:- tinne amuwu godowinni noo yannara kalaqantannota mundeete gulukoose lexxo garunni xagisa hoongiro amatenna godowamino qaaqqi keeraanchimma aana qarra kalaqqanno. Baasu seenni intuhu gedensaanni mundeete sukkaare bikki biddi yaanno.
Sukkaarete Xisso Qara Malaatta
Waa gooro, hudete macciishshamme, xaa xaanni dagganni qarrissanno way shumaati.
Ledoteno gogu moolle, daafuru, mada hurate seeda yanna adhanna illete jaanjura woloota sukkaarete xisso malaattaati.
Sukkaarete Xisso Buuxate Kaa`litanno Lame Doogga no:-
1. Umiti qubbichu aaninni shiima mundee adhatenni mundeete giddo noota sukkaarete bikka bikkirate. Keeraanchu manchi mullu godowinni mundeesi sukkaare bikkiranno woyte 126 woroonni ikkitanno. Sagalete gedensaanni bikkiriro kayinni 180 woroonni ikkitanno.
2. Eewaansi /A1C/ buuxo mundeete aana assinannita ikkitanna, sa`u sase agannara mundeete giddo noota mereerima gulukoosete bikka xawissanno. Keeraanchu manchi A1c buuxosi 6.5% woroonniiti.
Sukkaarete xisso hursa woy kalaqantannokki gede assa didandiinanni. Ikkolla ikkinnina sukkaarete xisso ledo amadisiisante dagganno woloota xissuwa ajishanna badhe qola sukkaarete xisso xagisate qara mixooti. Mundeete giddo noota sukkaarete bikka xagisatenni, sagaletenninna bisu millimillonni ajishatenni; seeda dironna keeraanchimmatenni hee`ra dandiinanni.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Woxawaajje 5, 2014 M.D
