Manchi beetti qalaqamu seera soorrara didandaanno. Lawishshaho barranna hashsha, reyonna heeshsho, lophonna geedhimma, daraaranna kashaara woy moolle soorrara didandaanno. Soorrantannokki kalaqamu seerubba no yaate.
Kuri baala hamii`ni yee adha mitte hagiirru buichooti yaate. Hamii`ni yine adhine sammi yaa calla dikkitino. Heeshshonniti goofimarchu gumi manchi beetti tenne baatto aana hee`ranno harancho yanna giddo kalaqamino korkaata wonshenna hagiidhe hee`rate ikkinohura; mittu mittunku manchi kalaqamino korkaata wonshannokkinna hagiidhannokki assitannosita busha coyebba baala wodanisi giddonnino ikko qooxeessisinni fafise hunate wo`naala noosi.
Togoonni assate wodanaamo ikka xa`manno. Manchu beetti ayirriny woowe kakkalooshsheho. Kakkalooshshu qole wodaniweelo mamooteno dikkanno. Uminsara shaamu gede giirante gooffanni wolootaho caabbiicho ikkitannori barra fushshitannori wodanaamma callaho.
Qullaawu maxaafino hasidhe afidhinannina, ganganne fannanni`nena yiinohu wolere ikkikkinni uminke wodanaati. Meessaneeto afa bayra egennooti. Meessaneeto afa wolootano afa ikkitanno. Afittoro ateneetira halchattota dancha coyebba baalanta wolootahono halchatto.
Umikkiranna manchu beetti baalunkura dancha fajjonna baxillu hee`rannohe. Tenne egennote deerra iillatto woyte assatto coye baalunkura galatano ikko horo mannuwiinni diagaratto. Wodanikki horote aana illachishiro kayinni kalaqamunnita dancha assoote soratto.
Bue:- “Borreessaanchu” Beaalu Girma
Hameri
Hameri daga wodiidi Oomo giddo Itophiyunna Kenyu qasiiso Kibisha yinanni qooxeessa afantannota ikkitanna; maalallete dhagge noosete. Hattino; ay woyite barcima anga adhite hadhanno.
Barcima adhite hadhanno korkaati; wosinchimma ikko, marroonni basewa ofollinannire dixa’mi’nanni. Barciminsa akati suudi sidaaminke daga umoonni barkirate horonsidhanno barko akata afirinoho.
Adhanna adhamansa akati; mittu mitte beetto baxiro; 20 woy 25 booto dirreenna kubbe sa’e adhanno. Sa”a hoogiro, kaayyu di’elino yite, adonna mundee karsite hayikkisse, daanno diro wo’naale adhanno assitanno.
Roorenka gobbansara; Badala loosidhe heedhanno. Hameri daga Mursi daganni badannoserichi; suumenna macca daddadha hoogate. Tini daga galtannohu malawo malawatenni, saada ceatenni, hattono badalanna bashanqa laashshatenniiti. Dirunni mitte hige Ella aganira xawu aana jilunninna sirbunni ayirrissanno “Tortor” yinanni ayyaanino noonsa dagaati. Dhagge rosanna amada tashshi assitanno.
Woshsha “Agurre” Yiiyyensa
Ko mereero lame olluuwa giddonni mittu beetti mininni fule woshshu giwansho lai. Isi woshichi lowo geeshsha ganaminoha lawinosihura jawa siqqo abbe ko`onne woshicho gani. Hakkawontenni wolu mininni wolu beetti daaye ko`onne woshicho gana hanafi.
Coy iibbabbe lame oosowa saeenna woshshu korkaatinni ooso ganama hanaffu. Geerchuno “Eeggatena tenne ooso araarse” yii. Basete noorino “Agurinsa fulonsana” yite haarimote gede sa`u. Ooso ganantanni heedheenna mittu ama daggu. Iseno ko`onne beetto jawu dullinni hii“i gana.
Beettise raare macciishshitinoti wole amano foole ta`anni daggu. Oosote giwansho qiiddeenna gibbo lamu amuwi mereero ikkitu. Robel Megerano “Eeggatena tini gibbo qitiitte baalanke beeqqisiisasera albaanni araarsine sumuu yitanno assino” yii. Olluu manni kayinni lamu kipho shota sharro gede la`anni boohaartanni noonka. Mitu mitu geerrino “Lamu meenti giwame hiikka iillanno” yitanni mishshe agurtu.
Soorrama Noohe!
Haaqeekki hee`ratenni aleenni surrete keere aanno coy tenne baatto aana dino; hasi`ratto doogora hodha hanafattohu mamooteeti? Manchu beetti soojjaatu widira hodha hasiissannasi hiitto galchimi widira ha`ranno? Geedokki huntanno mannooti ledo hosa uurrisattohu mamooteeti? Yannakki haafa gede huntanno coyibba heeshshokkiinni murte fushshatto barri mamooteeti? Seyonna heeshshote kasseeny waaga baatisiisanno; daafurikkiinni diafi`nanninsa.
Ati qolte ikkannorira nafa agurranna ikkannokki coyera waaga baatte egennooti; xa yanna umokki jeefote geeshsha soorrate daafira hasaambeemmote! Baxillaancho’ya xa hagiirsiisannohe mancho ikkate daafira hedatenni qoofokki hanafi; hakkiinni loosu giddora ei! Waaga baata togoonniiti, soorrama noohe uurroottowa uurrite gata dinohe.
Jawa ajuuja, giddonke noota dandoonna wolqa horonsi`neemmo gede waalcho fantannonke addi woowanchooti. Maala`linanni mancho ikkate ajuuja hasiissannohe. Tenne ajuujakki gumaho soorrate umokki qixxeessanna sharrama noohe. Ate giddo baxxitino dandoo noota huwatte ka“alla kaittoro dandookki garunni horonsi`ra hanafatto. Halaalanyanna jawa ajuuja qorophotenni doodhi. Heeshshokki aana busha ikkitino haariimo haariintooti. Yanna muxxetena albira ikkinnina badhe higge qaaffooti.
Bakkalcho Maaja 28 / 2014
