Babbaxxitino korkaattanni Wodanikki fayyimma doogimaltara dandiitanno. Wodanikki fayyimma ledo amadisiisaminohunni lowohunni xaadannohehu fayyimmate qarri kayinni roore kalaqamannohu “umikkinni kalaqi’ratto qarriniiti” yitanno handaaru ogeeyye. Batinye yanna Wodanu xissora kaima ikkitannorino batisse/duucha woyte saga’lattonna agatto mannimmakkira sumuu yitannokki sagallanni agattonni ikkinotano ogeeyye qummeessitanno.
Wo’ma wodanu fayyimma noohero qara ikkitino mannimmakki bisi fayyimma jiffannonna gawajjo iillishshanno sagallanni baxxino garinni qole agattotenni umokki fafisootto yaate. Woy qole mamooteno manchu beetti dico’ichahona kuri wodanikki aana qarra abbitanno agattubba shiimunni muxxanni noottoha ikkara dandaanno.
Ikkeennano Wodanu xaginaati ogeeyye baxxeewo garinni ati buutote Wodanu dhibbi qarri golaminohero woy Wodanu dhibbi huluullo giddo noottoro barru baala agattota aantanno agatto xaanni hanaffe uurrisattora amaaltannohe.
1. Coommillu bati’rino agatto
Ledote sukkaare giddo afi’nanni Kaaloore mitteno sagalimmate horo noosekkita ikkasenni woy Soodiyeemi Kaarboonete karsantino agattubba mulla Kaalooriine bu’aati. Konni kaiminni kuri agattubbanni horonsi’nanniti ledote sukkaare jawa mundeete xiiwora reqecci assitannohe. Mundeekki giddo afantanno sukkaare bikkino gotti yaanno gedenna woloottano fayyimmate
qarrubbara tugahera dandaanno.
Kuri dhibbi ledo amadaminohunnino mannimmakki giddo afantanno sukkaarete bikki lexxanno. Kunino taaltinokki Koolestiroolle deerri mannimmanke giddo heedhanno assanno. Sukkaarete dhibbirano reqecci assitannohe. Konneno harunsite Wodanikki fayyimma qarru aana ubbannohura maganyete coommille batidhino agatto duucha woyte horonsi’ratenni qorophi yitannohe fayyimmate ogeeyye. Kuri agatubba facci assite aguratenni waa duucha woyte agittoro Wodanikki fayyimma wo’ma ikkitanno gedeno qummeessitanno.
2. Faafriikunni qinaabbino gummate huunco
Burtukaanenna labbanno gumma gummate huuncamme vayittaaminetenna antiokisidentete dancha bue ikkitara dandiitanno. Ikkollana huunco faafiriikunni
qinaabbinota ikkituro kalaqamu burtukaane huunco uytanno horo ledo taalo ikkitara didandiitanno. Duucha yanna faafriikunniti gummate huunco giddonsa soodiyeeme kaarbooneetete karso amadansanninna coommilluno bati’rinonsare ikkansanni deerra saino du’milliranna saeno sukkaarete dhibbira konni ledono amadisiisame harinshote buutote wodanu dhibbira iillishshahera dandiitanno. Konni daafira umokki coommillu bati’rino faafriikunni qinaabbino gummate huunconni fafisi. Kalaqamu gumma huuncite horonsi’rittoro tirfi’ratto ikkinnina dikisaaratto.
3. Alkoolete agatto
Alkoolete agatto aana bucuqu’u yite noottoro wodanikki aana buuto faradootto yaate. Korkaatuno alkoole mundeete xiiwo ledatenni sa’e taaltinokki wodanu gana heedhanno assitanno. Jawa mundeete xiiwo heedhuhero qole alkoole cira agura nafa dandaa hoogittoro
bikka sa’ooti yitanni fayyimma ogeeyye amaaltanno.
Wodanu ledo xaaddanno fayyimmate qarrubba heedhuhero qole lubbokkira yite kakkachite alkoole cira agura noohe gede ogeeyye qorowissannohe. Alkoolete baycho waa batisse agittoro wo’ma fayyimma aanira iillatto gedeno kultanno.
4. Wolqa uytanno agatto
Wolqa uytanno agatto mannu wodana goshooshshate wodana mooranno garinni televizhiinete raadoonete hattono addi addi tuqu xaadooshshubbara egensiinsanna la’nanni. Atino kuri egensiishshubbanni deante kuri agattuwa huuwootto ikkara dandaanno.
Agattuwa yannate geeshsha kakka”ate macciishshamme kalaqqannohura duucha woyte agganni noottoha ikkara dandaanno. Ikkollana kuni assootikki aantete sufiro wodanikkira fayyimmate qarri kalaqamara lowo qeechi hee’rannosi gede ogeeyye qorowissannohe.
Wolqa uytanno agattuwa giddo afantannoti kaafeeninna wolootta kakkayishshunniti shiilo coyibba mundeete xiiwokki ledatenninna taaltinokki wodanu gana heedhanno assate qeechinsa lowoha ikkinohurano konni aana xiinxallo assitino fayyimmate ogeeyye coydhanno.
Konni kaiminni wolqa uytanno agattowiinni umokki fafisate harancho doogo mannimmate guunte loosate yitanno ogeeyye. Kunino wolqa afi’ratto assatennino sae wo’ma mannimmakkinna wodanikki fayyimmara hee’rannosi qeechi lowoha ikkinotano qummeessitanno.
Bakkalcho Maaja 28 / 2014
