Abbebech Maatewoos
Bushu afuu fooli kalqenkeha xibbuunni 25 anga ikkanno dagooma gawajjanno. Qarraho bae kaimu korkaatta heedhurono batinye yanna kaimu afiinkenni ikkinota xaginaatu handaarinni assinoonni xiinxallubba leellishshanno.
Bushu afuu fooli /Halitosis/ Daafira kullanni halaale
-Bushu afuu fooli 4 manni goddonni mittu aana kalaqamanno.
-Batinye kaimu korkaatta hinkotenna afuu coimma /oral hygiene/ garunni agarama hoogasenni daannoho.
-Intoommo sagale afiinke giddo gattuhu gedensaanni selfer yaamantanno shiilo widira bakteeriyu korkaatinni babbadame busha afuu foole abbanno.
-Mini giddo assa dandiineemmo xaginaatino hinkonke mucci asse co`isa woy hayshi`ranna, ikkado waa agate.
Bushu afuu fooli /Halitosis/ maati?
Bushu afuu fooli lowo geeshsha rosaminohonna meessira uynanni bayicho ajishanno dhibbaati. Baasa kaimu korkaattanna xaginsanni doogono noosi. Hiikku manchino bushu afuu fooli xaadasira dandaanno. Shoolu manni giddonni mittu manchira xaadanno yine ammannanni. Hinkkote xagisaanowa
harissanno kaimu k o r k a a t t a n n i n o sayikkiho. Hinkote butukanna kelleshshu qarrinni aane mite mite mini giddo a s s i n a m m o r a d a n d i i n e e m m o coyibba lawishshaho hinkonkenna afoonke co`isa, sigaara wiliishsha hattono caate ita agura konne qarra laynki higannokki asse hoolannonke; tenne doogonni hura hoongiro kayinni hinkote xagisaanowa ha`ra hasiissanno.
Xaginaatu
– Busha afuu foole hoo`late qaru xaginaati hinkotenna afuu co`imma agadhate rosicho lossate. Amadisiisameno hinkonke butukkannokki gedenna kelleshshankeno gawajjantannokki gede kaa`lannonke.
– Dandiiniro dirunni mitte hige hinkote buuxo assi`ra.
– Hinkote xagisaano bakteeriya ajishshanno xagga hajajja`nera dandiitanno hattono hinko hayishshidhinanni gede seejjita`nera dandiitanno.
Kaimu Korkaatta
Sigaaru
Sagale:- Inteemmo sagale hinkonke aana qa`midhe busha afuu foole abbitankera dandiitanno. Baxxinohunni duumunna waajju tumi daahami gedensaannino niginke widoonni sa“e shombinkera iille foolleemmo woyte bowara dandaanno.
Moolino afoo /dry mouth/:- Kalaqamunni anjinke afoonke hayishshanno. Afiinke moola ikkiro kayinni bushu afuu fooli kalaqamanno.
Hinkonkenna afoonke co`isate rosicho:- Hinkonke hayishshineemmo woyte afiinke giddo noo sagale co`o yite fultanno; fula hoogguro kayinni bakteeriyubbate widoonni higge bebbeehante qarru kalaqamanno gede assanno.
Sagalete saate agare ita hooga:- Qooranna karbohayidireete ajinonsa sagalla saga`la bushu afuu fooli hee`rannonke gede assanno, korkaatuno bisinke codhino hardo hiiqqaqqe horonsi`ranno yannara kitoon /Ketones/ yinanni kemikaale burqisanno, kunino luphiima foole abbanno.
Xagga:- Mite mite xagga afiinke moolanno gede assitanno wolootano hiqqaqqantanno woyte uminsaha busha ikkino foole kalaqqanno.
Afuu sanonna kokkete qarra:- Mito mito woyte shiimmammaadda bakteeriyubba toonsilenkera badheenni kinchu gede gamba yite busha afuu foole kalaqqanno. Ledoteno sanotenna kokkete woy sayinesete infekishiinenna riffi yaa afuu foole abbitara dandiitanno.
Giddoyidi xisso:- Mite mite kaansere, afalete loosi uurra /liver failure/ nna woloota sagalete daahama ledo xaaddino dhibbuwa afuu foole abbitara dandiitanno; korkaatuno kalaqqannoti kemikaalubbate.
Hattono saltote xisso /Gastroesophageal Reflux Disease/ soyanno saltote aside korkaati kaiminni ikkara dandaanno.
Bakkalcho Maaja 28 / 2014
