Makkalino Woshshi dhibbi tenne xissonni amadantino saadanni yaano Woshshunni, basunni, yeedaalatenni, hiyyeeyyetenninna wolootunnino ga`mamatenni ikkara dandaanno; keeraanchu manchira sa’’ara dandaanno busha dhibbaati. Makkalino Woshshi dhibbi rarraattete widoonnino sa’’ara dandaanno. Kuni dhibbi kalaqamannohu vayresetenni ikkanna luphiima surrete qarra mannunna woloota mundee iibbabbitanno saada aana iillishara dandaannoho.
Tenne xissonni amadantino saada baxxino akata leellisha hanaffanno. Baxxinohunnino, qarrisatenna caaccaawate akata leellishshanno; haambaa haambiitanno; itano ikko aga didandiitanno. Mito mito woyte korkaatiweelo dammaqqanni afidhu mancho woy saada shorrite ga`mitanno, hattono gorortanno.
Umi malaatta iibbabbillunna ga`mantino base hangaarsiissanno woy caartanno. Kuri malaatta aantannorinni mitto woy roore malaatta hoodisse dagganno; wolqatenni ikkitino bisu millimillubba, waa waajja, bisu kifile milli assate qarrama, ikkinannita afa hooganna meessaneeto hawa ikkitara dandiitanno. Malaatta leeltuhu gedensaanni makkalino woshshi dhibbi roore anga shaanno. Dhibbunni amadantino saada 5-7 barri giddo reytara dandiitanno kaayyono xaaddara dandiitanno.
Mannu aana leellanno malaati manchu sheshifatinoha ikkirono hanqaaleessa ikkanno, makkallohu gede assannosi, caabbicho cee`mishannosihura tunso doodhanno, sammi yee keerunni keeshshihu gedensaanni hedeweelcho kae bararraaqate akatoomi leellannosi; jeefoteno umosi hawe haambaa haambii`ranni milli yaannokkiha ikke reyanno.
Konni dhibbinni amadamate malaatta leella hanaffannohu sasu agani giddo ikkara dandaanno. Ikkolla ikkinnina, yannate bikki mitte lamalanni ajjinonna dirunni roortino yannanni babbaxxara dandaanno. Yannate bikki muramannohu tenne xisso abbannohu leellannokki munyuuqi mereerima nervete amanyooti widira iillate ha`ranno xeertinyinniiti. Makkalino woshshi dhibbi munyuuqi surrenke giddora hodhannohu nervete amanyoote woy ‘periferiyaal nerve’ harunsatenniiti.
Dhibbu afamara dandaannohu malaatta leella hanaffuhu gedensaanniiti. Makkalino woshshi dhibbi mannu widira sa’’annohu makkalino woshshi ga`manno woyte woy woloota tenne xissonni amadantino saadanni ikkasi gede dhibbunni kisantino saada wole saada woy mancho biccannonna ga`mitanno yannara makkalino woshshi dhibbi sa’’ara dandaanno. Batinye mannu aana kalaqantinoti makkalino woshshi dhibbuwa kaiminsa woshshunni ga`mamatenniiti.
Gama kalqete kifilla assitannoti saadate agarooshshinna kittiwaatete amuraatubba woshshunni daanno dhibbira reqecci yaate kaayyo lowo geeshsha ajishshino. Luphiima reqecco noonsa mannootira dhibbaho reqecci yaansara albaanni balanxe gargarooshshu kittiwaate aa dandiinanni; togo assa hasiissannotano amaallanni.
Luphiima reqecco noonsari makkalino woshshi dhibbi batinyunni kalaqamanno qooxeessubbara loossanno mannootaati. Makkallo woshshi dhibbinni amadamino manchira, makkalino woshshi dhibbi kittiwaatenna mite mite yannarano makkalino woshshi dhibbiha ‘immyunoglobiin’ xagisiraanchi makkallo woshshi dhibbi malaatta leellisha hanafasira albaanni xagisi`riro tenne xisso gargadhara dandaanno.
Assa hasiissanno qoropho…
Makkalino woshshinni woy wolootta makkaltino saadanni ga`maminoha woy bicamino baycho 15 xiqqeessira wayinninna saamununni hayishsha, ayodiinetenni woy wolootta co`imma agadhinanni du`namaanonni hayishsha vayrese huntara dandiitannohura; hattono makkallo woshshi dhibba taraawo gargarara dandaannohura rahotenni loosu aana hosa noosi.
Ledoteno konne dhibba gargadhate woshsha yanna yannantenni kittiwaate qasiisa, ga`mammummoro kayinni fayyimmate mereershuwara uynanni kittiwaatenna xagga yannatenni adha noonke. Hiikkuno makkalino woshshi dhibba sayissara dandiitanno saada ga`mitanno woyte afa dandiinannikkihura, togoo qarri xaadinkero deammummokkinni tikkiwaate adha hasiissannonketa fayyimmate ogeeyye amaaltanno.
Bakkalcho Maaja 21/ 2014
