Abebbech Maatewoos
- Wodanu daafurira reqecci yaate kaayyo ajishanno. Maxaaxeessa saga`la ‘vaytaamiin 6’ afisiisannoha ikkanna kuni vaytaamiinete danino bisinke giddo noota wodanu daafurira reqecci assitannota ‘homosaystaan’ yinanni kemikaale hunanno.
- Gogu seesanna keeraanchimma agarate kaa`lanno. Vaytaamiin C gansho labbino dhubbuwa xagisatenna gargadhate kaa`lannoha ikkanna maxaaxeessu giddono afamanno. Vaytaamiin C miqichohonna hinkote fayyimmara, sagalete daahammera hattono mundeete munyuuqi taalanno gede assate widoonnino umisi horo noosi. Konninnino aleenni bisinke gogiha seesanna keeraanchimma agarannoha ikkanna bisinke kaanserete ledo amadisiisantanno dhibbu huluullora reqecci yaannokki gede kaa`lanno. Ikkinohurano giddosi vaytaamiin C amaddino sukkaare saga`la horose luphi yitinote.
- Miqichu keeraanchimma agaranno. Maxaaxeessu giddonni afi`neemmoti vaytaamiin D bisinkera dhibba gargadhate wolqanna xaphooma fayyimmara noosi horo luphiimate. ‘Vaytaamiin D’ni afantanno shiilubba qarunni buensa arrishshote
- xawaabbaati. Vaytaamiin D wolqa, kakkaooshshe, miqichunnita, gogunna hinkote kaajjille abbanno. Ikkasinnino arrishshote xawaabbinni ledotenni maxaaxeessunni afi`naanni vaytaamiine bisinke keeraanchimmara lowo horo noose.
- 66Dhibba gargadhate wolqa lossanno. Maxaaxeessu giddosi ayirenete (iron) shiilo amadinoha ikkasinni bisinkera dhibba gargadhate wolqa luphi yaate dhuki hee`rannosi gede assinosi. Ayirene bisinke ikkado wolqa heedhannosi gede kaa`litanno shiilo ikkitanna waajonna duumete mundeete munyuuqqa kaajjishatenni dhibba gargadhate wolqa lexxitanno gede assanno.
- 66Yaaddo hunate kaa`lanno. Maxaaxeessu giddosi magnizhiyeemete shiilo amadinoha ikkasinni surre kakkayisatenni cee`ma ajishate luphiima kaa`lo heedhannosi. Konninnino ledotenni magnizhiyeeme mundeete xorshora, mundeete, wodanaho, mikitatenna nervete loossa rankera shota ikkitinokki horo noosi.
- Wodanu gano agadhate kaa`lanno. Potaashiyeeme yaamantanno shiilo wodanu ganonna nervete dhaansubba agarate kaa`litanno. Mikitate muso xaaddannokki gede, mulu millimillo biddi yitinota ikkitanno gedenna bisunnita darshe ajishate widoonnino tenneeti yinannikki kaa`lo noosi.
- Mundeete giddo afamannohu sukkaarete bikki lexxanno gede diassanno. Maxaaxeessu coommitanno sagale ikkirono mundeenke giddora karsantannoti kalaqamunniti sukkaarete bikkinsa lowo geeshsha hoffi yitinote. Kunino hasi`nannikki kee`millira reqecci assitannoti sukkaarete bikki mundeenke giddo lexxo leellishikkinni bisinke wolqa biddi yitanno gede assanno.
- Geedhimmanna kaanserete dhibba gargadhate bisinkera lowonta kaa`lanno. Maxaaxeessu giddoydosi burtukaane lawanno kuulinni jiroo`minoha ikkasinni luphiima kartonoydubba afantannowa ikkasi leellishannoho. Kuri kartonoydubba bisinke ‘vaytaamiin A’ afi`ranno gede assitannoreeti. Kartonoydubba la`neemmo gari biddi yiinoha ikkanno gedenna dhibba gargadhte dhukinke luphi yaanno gede hattono kaanserete dhibbira reqeccishamanna geedhimma ajishate kaa`litannoreeti.
Bakkalcho Maaja 21/ 2014
