Qiddist Gezaheny
Addis Ababa:- Itophiyunniha wo’munku handaari Jireenya buuxisate miinju dhukanke sufotenni bowirsira hasiissannota IFDR Loosunna Dandoote Ministircho dukko Muferiyat Kaamiil xawissu.
Dukko Muferiyat Kaamil Itophiyu Pireesete Uurrinsha Jimmu quchumira qixxeessitinno ‘’Itophiyu Daafira’’ yitanno fotote reqecconna hasaawu bare aana xawissanni; Itophiyu seeda dirrara wolaphose agarsiisidhe heedhino. Wolaphose wo’ma ikkitanno gede miinjanke sufotenni lossi’ne qaafa hasiissannonke yitino.
Itophiyaho kaajjadu miinju dhuki hee’rannose gede loosu daafira, dancha hedonna dandoo hattono laalchimmate konni aleenni loosa hasiissannonke yitinnoti ministircho; miinju wolapho rumuxxitinota ikkitanno gede inte galatenni saino looso loosa agarantannota coyidhino.
Itophiya kalqete noo 20 jawaatu miinji noonsa gobbuwa qotira uurritanno gede assate seeda yanna ajuuja noota kayisse; konnirano kalaqamu miinja harunsino garinni hallanyunninna mootimmate beeqqonni investimentenna loosu kaayyo kalaqo lossate loossa gumulantanni noota qummi assitino.
Itophiyu babbaxxino qarri giddo heedhurono horote aana hossinokki jironna miinju doorshuwa nooseta qummi assitinnoti ministircho; kisantinokki jironke hasiissanno horo aana hosiisatenni sufotenni miinju eonke lossa hasiissanno yitino. Miinju jawa gobboomu, qooxeessunna kalqoomu kaayyo afi’rinota xawisse; kaayyo gudinse horonsirate widoonni noo foonqe taashsha hasiissannota coyidhino.
Gibrinnu miinjinni xibbuunni 44% loosu kaayyo kalaqanno yine agarroonniha ikkirono xaa geeshsha noo gumulo kayinni 26% disa’inote. Industireno 50% woroonni ikkino dhukinni laashshitanni no yitino.
Konnira kaayyo garunni horonsiratenna gobboomu mixo guma gansiisate ledote sharro hasiissannota qummi assitino. Ledoteno miinju wolaphonke sufo noota ikkitanno gede loosaasinete dhuka lossitanno harinsho kalaqa hasiissannonke yitanni xawissino. Konni gobbaanni miinju sufotenni lophanno gede laashshaanote wolqa kaajjisha hasiissanno; tenne widoonni mootimma illacha tuggino yitanni coyidhino.
Babbaxxitino lophitino gobbuwara roore anga qansootinsa dirunni xiibbinore ikka qarra ikkitinonsa yitinnoti ministircho; Itophiyu xibbuunni 70% ikkitanno qansootise wedellaho. Kunino jawa heewisamate dhuka ikkino daafira ikkadu qajeelshinni irkisamme gumu widira soorrate loonsanni hee’noonnita huwachishino.
Ministirchote xawishshi garinni; looso garunni massagganno wolqa hasiissanno. Baxxinohunni hedotenni, akatoomunninna gobbate baxillinni luphi yite buximate dhaggenke soorrate sharrantanno wedella kalaqa baalunku mini looso ikka hasiissanno.
Sa’u yannara noonke dhagge danchanna busha midaado afidhinote. Ilamatenni ilama taraabbanni sa’’a noonsakki rosichuwa uurrisa hattono kaajjado loosu rosicho bowirsa agarantannonke yitino. Gobboomu miinju jawaantera hallanyunni hananfe deerra deerranko noo bissa qeechansa fulate qixxaawa hasiissannonsata dukko Muferiyaati amadisiisse huwachishshino.
Bakkalcho Maaja 14, 2014
