Saosinni lowo dirrara usuru mine sholinohu mittu wedellichi annisira aante noo sokka borreessisi.
Hoolana iillinannikkiwi dino! Kuneeti usurunni tidhameemmo barri gambisino. Kuni baali iillinoehu ate seejjo macciishsha hooga’yanniiti. Anna’ya ballo eeggakkiitina sao assie. Tenne borrotenni soommohe sokka’yara dawaro dihasi’reemmo. Coyilla kayinni, usurunni tidhameemmo barra “baaburunni” mininke widoonni hige saeemmo.
Huno’yara gatona yiittoero waalchonke noo hattee lowo haqqicho aana waajjo hoccicho suti. Anino sutoottoha laummoro dirre dayeemmo. La”a hoogummoro kayinni higeemmokki ha’ra ha’re agureemmo.
Tirrasira dinyinoonnisi barri iilleenna tirrisihu gedensaanni, yanna hu’nikkinni baaburu giddora ei. Lowo dirra gedensaanni mininsa qooxeessira iilli, beettu wodani masi. Mulesi ofollino manchira, eeggatena hanni koo”o minira no mini albaanni jawa haqqicho aana waajjo hocco suntoonniro laie yee xa’mirisi. Manchuno maahoyye yee la”anni keeshshe “Waajjo hocco la”anni noommohu di jawa haqqicho aanaati” yii.
Mamaati’ya yii? kuni wedellichi masanni… Jawa haqqicho, shiima haqqicho, haqqe baalanna daraarchuwa baalanti gattukkinni waajjuullu hoccinni biiffe leeltanno! yee kulisi. Galaxxeemmo dirrannohu no! manchuno, “Maati tirosi yee xa’misi ?” anni’ya sao assinoe! yiino yinanni.
Harre Gotiichu Wi`la Fulte…
Gotiichu aye woyteno hashsha hashsha olluunni ollaa doyanni reynorenna ishine hunnanni bale giddonni maala xinqi`ranni gale soodanno woyte dubbo higanno.
Mito mito woye reytino harrenna farado afidhuro mimmittonsa bibbicce baxxitanno. Mitto hashsha gotu sagalensa hasi`rate gamba yite hadhanni mitto jigeessa harricho afidhe iso itate harunsitanna hakku jigeessu harrichino gotu foole macciishshe qaera xooqanna doogote mereero xaaddu. Ko mereero gotiichu hafanfare harricho diddishara shiqqi yaanno woyte harrichote ayiddi iille amadino bagadinni gotiicho shee harrichono gulufe minira e“i.
Layinki soodo hakko harrichi “Ani ki`ne ledo chaffe dihareemmo, bero hashsha ayiddi`ya ane korkaatinni mitto gotiicho shiinona ki`ne hadhine wi`la fulle” yee jaallasira kuleenna insano gotiichu wi`la hadhu.
Gottano wi`la ofolte heedheenna marte wi`la hanaffu.
Ballo gotiicho`ya ma busha xaadduhe
Tunso waajjitannokki lekkahu
Xeertotenni macciishshantanno huuro anni
Miqicho diwaajjitanno hinkokki
Aye geeshshano tunsiro caabbishshanno illekki
Ma busha xaadduhe may afirihe yitanni wi`lituhu gedensaanni wosina haa`ranno gotiichi harre “Ofolle” yeennansa harre mitto widoonni ofoltu. Gottano alba insa widira higge mitto wodoonni dirante ofolteenna baalunku mimmito la“a hanaffu.
Wosina haa`ranno gitiichi mitore abbitinoonnini yee xa`minsa. Harreno amaalantara gamba yite may woyyanno xa; kuneeti mitore xa`minoonninkena yaanno woyte mittu harrichi ka“e “Shiimmaadda darmicho aa woyyitanno” yiita darmicho duuchanti“ninke gotiichoho mitte tuuco nafa dikkineemmo konni daafira ki`ne kee`maddu ikka noo`ne yitu.
Ko mereero gotta baalanti tenne harre itate yorte agartanni noohura harre darmichote hedonni sumuu yitinokkihura gibbunsa.
Xa duuchanti darmicho amaalante togo yitu “Baalinke xoonqo gotiichuno iille amadiha itona”. Duuchanti darmicho fatalakki yite xooqqe ba`u; du`mitino harre kayinni doda hoogansanni kainohunni gotunni itantino yinanni.
Bakkalcho Maaja 7, 2014 M.D
