Addis Ababa:- Xaa geeshsha loonsoonni haanju harumi loosinni 2.4 biliyoone haqqu sircho kaasantinota Giwirinnu ministere egensiissu.
Haanju harumi diilallote gade soorro gargadhatenni ledote sagalete woowe buuxisate kaa`lannota xawinsoonni.
Giwirinnu ministirchi kalaa Umer Huseeni Itophiyu pireesete uurrinshara xawisino garinni; tayxe kaansanni haanju harumira qixxaabbino 7.6 biliyoone haaju harumi chigginyenni xaa geeshsha loosantino loossanni 2.4 biliyoone chigginye kaasantinota coyi`re; gattinoti dagganno aganna giddo jeefisantannota xawisino.
Ministirchu xawishshi garinni; haanju harumi qarunni diilallote gade soorro gargadhate luphiima kaa`lo assasinnino aleenni giwirinnu handaarinni jawa kaa`lo noosi.
Haanju harumi; qarqaru agarooshshi giddo leeltanno qarrubba hala`litanni hadhannokki gede assanno yiinohu ministirchu; gobbankera seekkino qarqaru agarooshshe buuxisatenni bushshu shammenna diilallote gade soorre ledo amadisiisaminohunni kalaqantanno dano gargadhatenni laalchonna laalchimma lossatenni sagalete woowe buuxisate assinanni wo`naalsha gumaamo assannota xawisino.
Haanju harumi horo gobbankera calla ikkikkinni kalqete deerrinni jawa horo noosita xawise; handaaru aana loossanno mannootirano hala`lado loosu kaayyo kalaqanno yiino.
Yanna yannatenni loosu budenke woyyeessinanni kaajjine loonsummoro gobbanke albillicho karboonete dikkonni eo afidhanno doogono kalanqammora dandiineemmota buuxisino.
Haanju harumi looso adda assatenni qoteho konni hawadinni ga`labbote qarrubba noonsa bayichubbara giwirinnu loosi gufisamannokki gede ga`labbote bissa ledo ikkatenni loonsanni hee`noonni yiinohu ministirchu; giwirinnaho hasiisanno uduunni anje kalaqantannokki gedeno loonsanni hee`noonnita xawisino. Xaa geeshsha loosamino loosinnino ga`labbote qarri leellanno qooxeessubbara giwirinnu uduunni baasaho illannonsa gede assatenni laashshate giddora e`inota xawisino.
Dancha sirchonna tekinoloojete horonsha woyyeessatenni laalchonna laalchimma lossate dandiissanno hasattonna qarrubba badatenni giwirinnu buuxonna giwirinnu tiraansformeeshiine ejense ledo gutunni buuxote loossa loosate aana afantanno yiino.
Kaimunni giwirinna yannoonsatenna soorrote doogo widira iillisha dandiissannoti loosu mixo lamente uurrinshuwanni fultannota buuxote gumma kaima assitinote yiino.
Ikkitubba qarrissannota ikkiturono konni loosi aana beeqqitanni noo bissa bubbissanno bubbenni gufisantukkinni baxxinohunni wedellu dagoomaho horo uytanno loossa aana illachishshe loossanno gede woshshatto shiqishino.
Tuqu xaadooshshino dagooma kakkayisatenni guma abbitanno sokkuwa dagoomaho yannatenni iillishatenni qeechasi fulanno gedeno woshshatto shiqishino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Maaja 7, , 2014 M.D
