Gobbanke Itophiyu haanju haruminni gaado hanaffunkunni tayxe shoolki diro kiirsiissanni no. Tenne dirra giddo dagganno ilama karsiissinota gobba gobbate gede haanja haruma uddisiisate loossa hala`ladunni gumulantino. Afi’noonni gumino kalqoomitte afamishsha abbinoho. Gobbateno jawa seyo ikkino gede kullanni.
Manchu beetti hee`ranno heeshsho maassantinota ikkitanno gede duuchunku coy aleenni kalaqamu ledo noosi xaadooshshi keeraa`minoha ikka nooseta; qooxeessasinna baatto agaratenna amadanniti luphiima yawo noositano batinyu sumuu yitanno. Kuni halaali qullaawu maxaafi aanano “Baatto agari; amadise” yaanno xawadu qaalinni borreessame afamanno.
Konne qaale sa“atenni manchu beetti sa`u dirrara kalaqamu qooxeessasi waajjishanno garinni hunatenni iillishino qarri xaa ilamanni se“e dagganno ilamarano luphi yiino tii“unna yaaddote bue ikkanni afamanno.
Baxxinohunnino manchu beetti kalaqamu dubbuwa aana techo geeshsha iillishinotinna iillishanni noo huno luphiima diilallote gade soorro hoodisasenni; barru baala heeshshosi baca qarrubbanni jifantanno gedenna konnirano luphi yino waaga baatanno gede gadachamanni no.
Moolle, lolahu, qooxeessu iibbilli, baaru gottimma lexxo, luphiima hombobolatte labbino qarrubba kalqe jiffanni afantanno. Konne kalqoomu qarra tirate babbaxxitino doorshubba worrirono qarunni kullannihu kayinni kalaqamu qooxeessa haanja muronni diwate.
Xaphoomu ministirchi Abiy Ahmedihu billoonye amadihu gedensaanni hanafinohu haanju harumi loosi dirrate bainoha gobbate dubbu jiro wirro ka`anno gede assatennino sa“e kalqete deerrinni yaaddo ikkitinoti diilallote dage soorro iillishshanno xiiwo gargadhate qara wolqa ikkitannota ammannanni.
Sa`u sase dirrara haanju harumi hundaanni gobboomu deerrinni harinsoonni haqqu kaashsho kaasate qixxaawonni 18 biliyoone chigginye kaasa dandiinoonni. Konni dirinnino 6 biliyoone chigginye kaasate mixi`nirono 7.6 biliyoone chigginye kaasate qixxeessinoonni.
Haanja haruma kaasate qixxaawonni qooxeessa haqqunni diwatenni sa“e; dokkote hasiissanno akaakiltenna gumma haanju harumi biso assine loonsanni hee`noommo loosono ikko sagalete wowenna gobbate miinji aana hee`rannosi horo luphi yitinote.
Chigginye kaasate loosi gobboomu deerrinni sagaletenni umonke dandaate assineemmo wo`naalsha irkisatennino sa“e; baatto loosidhe galtannorira ledote e“ote bue ikkatenni heeshshonsa woyyino garinni qeelte fultanno gede wolqa kalaqannonsa. Qotehono chigginye kaasate qixxaawo olluu gobbuwa karsiissanno gede, konninnino gobbuwa leellanno rosicho afidhanno gedeno hedatenni sa“i dirira onte afriku buudi gobbuwara haqqu muro shiqishatenni kaasate qixxaawo harisantanno gede assinoonni.
Kuni rosicho wolootaho beehatenni sa“e qooxeessa gutunni agaratenna amadate kakkaooshshi; Itophiyunni sae olluu gobbuwa daga aana diilallote gade soorro kalaqanno qarrubba qorqoratenni woyyino garinni gutu mixo qixxeessate sokkote bisooti.
Itophiyu mootimma tenne luphi yitino yawo adhite loossanni noo loosi ilamate mereero ha`lamatenna kaa`lamate sumuda ikke uurrannota ammannanni. Konninnino aleenni gobbuwate daga xaadooshshi mitteenni sufaminoha ikkasi garunni leellishannoho yine adhinanni.
Konne kalqete deerrinni baandeera ikke uurrisinonkeha gobbanke haanju haruminni uddisiisate amuraate gobboomu deerrinni shoolki dirita qixxaawo hananfummo woyte konne halaale hedote giddo woratenni; woyyitino murciraanchimmara umonke qixxeessanna luphi yitino millimillo kalaqa agarranninke! Haqqe duuchankawa kaansanni hee’noonni;korkaatuno haqqu nookkiha manchi beetti heeshsho nookkita huwantoonni. Wole widoonni haqqe kaansanni manna kayinni basetenni shorrinannanna shinanna la’nanni coyi uurra hasiissanno. Manchi beetto qaesinni billaallisannohu moolle,lolaho,hombobolat te,hudenna diilallote akata calla dikkino. 27 diri giddo suunqoonni babbadamooshshu mada soorrote diri giddo ooicha amadde keeshshite dhookkanna iillitanni noo gawajjo uurra hasiissanno. Konniraati Hawado qooxeessaho qarra ikkikkinni haqqa kaasa hasiissannota qummeessinoonnihu. Ee; Hawadu Qooxeessaho Qarra Ikkikkinni Haqqa Kaansanniha Ikko!
Bakkalcho Ella 16 , 2014 M.D
