‘’Gobba halamme ikkinnina badotenni dimassanganni’’

Halantino anga duuchare loossanno. Babbadama hiiqqaqqamate fushshitanno. Bero IFDR xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed amaalete mininni ka’ino xa’muwara dawaro qoli yannara babbadama abbitanno qarra reqicci asse xawisino. Tenne hedo kayisinohu miilla “Xa noo gashshooti badotenni dayinoha ikkasinni mittu widira kumbuulinoho;badotenni dayinoho;yannaasinchoho” yitannori noota miilla kayissinoti addaho. Tenne xa’mora dawari yannara “Gobba halamme ikkinnina bado badotenni massangannita dikkitino” yaanni duu’re worino.

Ee;gobba gashsha badote hajo dikkitino. Badotenni iillitannoti huqquwetella. Itophiyu manni naaxxissanno dhagge, budu, kalaqamunna yannate jiro noonke yiinohu Xaphoomu ministirchi; noonke jiro qineessine massagatenni latisa dandiinani woyte gobba badotenni gashshinannita assite la’anno mannooti no. Ikkollana, gobba halamme gutunni ikkinnina badotenni gashshinannita dikkitino.

Gobba massagate hajo bado badotenni techo wolu, ga’a wolu, wole yannara kayinni eweli massagona yine diuynanni; roorenkanni gobba halamme massagatenna hegersate lowo hixamanye xa’manno yaanniiti.

Xaphoomu ministirchi xawishshi garinni; gobba caabbichu gede badotenni heddanno mannooti poletiku godo’le assi’ratenni dudubbannore Itophiyu giddo sa’u agannara hala’ladunni fincinoonni. Huluullo kaima assatennino Sivil serviisete widoonni buuxote loossa loosatenni wo’ma taje la’nanni gede assinoonni.

Itophiyu bayriidi seeri aana gobbate gashshaancho lede seera fushshannohu, seeru gumulsiisaano, seera tirtannori yineenna shoole taqqa no. Kuri shoolenti bissa ku’u ko’oye dhaaddotenni hajajjannota dikkitino. Gumulsiisaano, lamenti amaale minna yoote minna pirezidaantootinna gobbate pirezidaante kiirre la’ni yannarano badotenni gashshinanni hee’noonni yiisiisannori dino.

Yinoonni xa’mo ministere loosu minna deerrinnino la’noonnita qummeesse; ministirootu deerrinnino Itophiyu dhaggenni assine egenninoonnikki garinniiti duuchanka beeqqaano assinoonnihu.

Heme duduwatenninna macciishshatenni fula hasiisanno; roorenkanni woyyaabbino lopho widira reekkamate gutu jironke aana illachinshe loosa duuchunku qansootiwiinni agarranni yaanniiti.

Diinu loosi babbadate. Babbadate xa albi gede doogote aana fulle cancantenni “facebooke” na “youtube” labbanno dagittete xaadooshshe horonsi’ratenni mimmito itammanninna gaance kalanqannire borreessatenni mine hee’ne babbadanna cancisha hananfinkunni dirra kiirantino.

Mitte bixxille daga afa hasiissannoti “Itophiya” yaanno su’ma ikkikkinni gobba dagganno ilamara reekkate nooti mitte kaayyo mittimma callate. Diinu soossoore itara giddoyidinke mittimma diigatenni afoo fane agare noota deama dihasiissanno.

Gobba gatamarantannohu mittimmatenniiti. Gobba massagantannohu bado bado ikkikkinni mittimma halamatenniiti. Mitto ikkinummoro sa’neemmokki buusi,diingeemmokki ilaali dino. TPLF 27 diri giddo suuqqino babbadamooshshu kiffali konni sayinsummo shoole dirra giddo bubbinoti qaangannite. Gobbayidi gobbuwa babbaxxitino agawo tugganni gobba shoshshogishate wo’naaltino;ikkollana mittimmatenni xiimbe sa’’a dandiinoonni.

Mittimma hooggoommero Adiwu qeelle maminni?! Mittimma hooggoommero bayiriidi Itophiyu kofatto hakkirano shiqqi yitannonni? Xa mittimmatenni TPLF yinanni diininna insa guluffe soqqantino wolquwa ajjanni daggino. Ikkollana giddo surte noori billaallisate “eweli sircho ikkeenna xiimbie” yitanno hedo heedhanno gede dagatenna dagoomu mereero huluullo kalaqqanni afantanno.

Bayira Itophiyu daganna dagoomo;xa halchonke Itophiya lossanna sufisa ikkituro mittimmanke kaajjito. Gobba halamme ikkinnina badotenni digashshinannina duuchunku tenne huwante mittimmanke cigile kaajjinsho! Bado kullanni diinaho kaayyo uyinoonke!

Bakkalcho    Ella 9 , 2014 M.D

Recommended For You