Addis Ababa:- Ministirootu amaale mini Federaalete mootimma 2015 baajeettete dirira 786 biliyoone birra ikkanno gede sa’u muli barruwa giddo kaajjishatenni dagate riqiwamaano amaale mini hasaawe kaajjishanno gede saysinoti qaangannite.
IFDR Woxu ministirchi kalaa Ahimed Shidehu 6ki dagate riqiwamaano amaale mini umikki diri loosu wogga 11ki uurrinshu songora aananno diri baajeette shiqishino.
Woxu ministirchi kalaa Ahimed Shidehu tenne yannara umihunni sa’u dirrara gobbate miinji aana la’noonniha qara qara hajubba kaysatenni xawishsha uyno.
Konninnino, gobbate giddo miinja woyyeessate loossa gumulatenni gobbate aana kalaqaminoha soorramino Maakiro ikkonoome taashshatenni hexxo aannoha miinju guma la’’a dandiinoonnita egensiisino.
Konnirano, baca woxunna fiskaale polise, gobbaydi woxu soorro, womaashshu, mootimmate latishshu uurrinshuwa hattono miinju handaari tantano woyyeessatenni loossa gumulatenni Maakiro ikkonoomete widoonni woyyaambe dagginota qummeessino.
Saihu 2012M.D bocu dirinni hanafe gobbate miinji duuchu handaarinni jifaminotano ministirchu xawisino. Kuri xaaddino jiffano miinju woyyeesso aana jawa qarra gantino yiino.
Ministirchu xawishshi garinni; ‘Covid-19’ fayya taraawo lede baca jiffa miinju aana xaaddino. Mite mite gobbate qooxeessuwara kalaqantino moolle, kanchafaru, lolahu dano, Aliyye gobbate qooxeessira kalaqamino olinna amadisiisaminohunni ga’labbo gea hooga hattono Ruusiyunna Ukreenete mereero kaino oli hattonni gobbate miinji aana kalaqantino xiiwora qara qara korkaatta ikkitino. Kuri korkaatta aantetenni xiiwo kalaqqanni nootano dimaaxino.
2011—2013M.D geeshsha Itophiyu miinji lopho mereerimunni 7.1% ni lopha dandiinota Woxu ministirchi qaagiisse; gumulshu kayinni mixote woroonni ikkinota mashalaqquwa leellishshanno yiino.
Gobbanniha xaphooma investimeentete gumulshano lainohunni 2011 baajeettete dirira noowiinni 35.3% qeechi ajanni daye 2013M.D 28% woffi yiinota qummeessino.
Sa’u lame dirrara haammata kalqete gobbuwa miinji lopho luphiimu garinni ajjino. Zeerote woroonni ikkitinno lopho borreessiissino gobbuwano no. konni ragaanni gobbankera loosu aana hosiinsoonniti baca miinja woyyeessate loossa handaarunni kalaqantino jiffa dandiine sa’’ate dhuka kalaqqinotano ministirchu xawishshinni huwata dandiinoonni.
Waagu lexxo lainohunnino sa’u dirraranna amandoonnihu baajeettete dirira waagu lexxo akkimale ikkasenni miinju aana jawa jifo ikkite keeshshitino. Miinja woyyeessate loosinni hasi’nanni guma maareekkisiisa dandiinannikki gede korkaata ikkinohu waagu lexxo saihu Sadaasu aganinni hanafe aante aantetenni lexxo leellishanni goofanni noohu 2014 baajeettete dirira Dotteessu aganira 36.6 % waagu lexxo borreessantabnbno gede ikkino. Waagu lexxo kalaqantinohu sagalimmate horoonsi’nannirinna woloottu uduunni aanano ikkanna shiqishotenna hasattote ledo amadisiisantino hajubba akkimale waagu lexxora jawa kaima ikkitinota xiinxallo leellishshanno.
Goofanni noohu 2014 baajeettete dirira sai diri Federaalete mootimma ledote baajeette lede 675 biliyoone birra fulote baajeette kaajjinshoonnita qummeessinohu ministirchu; tenne woxu fulo diwateno 436 biliyoone taakisetenni, taakise ikkitinokkinna gobbaydi kaa’lonni mixi’ne ikkinota coyi’rino.
Mixi’noonni baajeette xe’ne 38 biliyoone birri gobbaydinninna 190 biliyoone birri gobbate giddonni buunxoonni asale adhatenni diwate mixi’ne ikkinotano qaagiisse; kalaqamino oli korkaatinni ledote woxu fulo hasatto leellasera aleenni mixi’noonnihu xaphoomu Federaalete eo giddonni 25% geeshsha ikkannohu taakisete eonna gobbaydi kaa’lo gamba assinannikkiha ikkasino afate dandiinoonni yiino ministirchu.
Kaino oli iillishino gawajjonnino amandoonnihu baajeettete dirira calla ikkikkinni aantanno dirrarano luphiima fiskaalete xiiwonna bidhatto kalaqannoha ikkasi woxu ministirchi xawise; aantanno dirrara mootimmate baajeette qixxaawohu qaru illachi konni albaanni baxxinohunni olu korkaatinni gawajjo iillitinowa wirro gatamaratenna mannimmate irko hattono asale baatate illachinshoonnitano amadisiise kulino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Ella 9 , 2014 M.D
