(Miche Arrishshotenni Daggannonso Didagganno?)
Michete yinanni dhibbi Ingilizete afiinni (Herpes Labialis) yinanniha ikkanna, qaru dhibbu malaati qole suumete aana waa kuussino darshenna madate yaate.
Michete Kaimisi Maati?
Dhibbunnihu qaru kaimi (Herepes simpilex) yinanni vayres ikkanna, sunqamatenni woy wolootu bisu kikkisamanni mittu manchinni wolu manchi widira taraawanno.
Michete Dhibbi Malaatta
Bussi yee fulanna hangaarsiissa; waa kuussino mada; bisu iibbille, umu damuume; bisu xisso, goowu mujja darshanna dhiwa qara malaateeti
Michete reqecci assannori maati?
Arrishshote caabbichira danna sa`ne reqecci yaate; Arrishshote caabbichi umisi miche diabbanno; kayinnilla, miche abbitanno vayrese (herpes simplex) balaxxe amaddenke umise bisinke giddo maaxantanno. Arrishshote caabbichi giddo noohu (ultraviolet) yinanni caabbichi wirro ka”anno gede assara dandaanno. Tini vayrese maaxantinowiinni bisu giddonni fulte wirro bisinke gogi qooxeessira hadhanni higganni hurtannoha labbanni mada abbitra dandiitanno.
Konnira, konni woroonni noori michete dhibba abbitannoreti. Hakuno:- buuro batinse ita, hinciicama, HIV Eedisi, kaanserenna meyaa beetto aana daggannoti aganu daraarooti.
Fayyimmate Uurrinshara ha’ra hasiissannohu mamooteeti?
Dhibba gargarate dhukinke ajiro; mada lame lamala giddo hura hoogguro; dhibbu malaati luphi yiinoha ikkiro; dhibbu wirro wirro kalaqamannoha ikkironna illete dhibbu macciishshamme heedhuro ogeessa amaa`la hasiissanno.
Xagichu Maati?
Vayrese hunanno xagichonna dhibba woyyeesanno xagicho adhate; ‘Vaytaamine C’ ni jiroom`itinota loome, burtukaanenna paapayyete sagale saga`late. Qiidado way giddo kandoonni hocco woy kaade kincho 5-10 xiqqeessi geeshsha aanaho amadate. Buqqeete ruukkimmanna hinciicama ajishate. Daamakase (Ocimum lamifolum) yinanni haqqichote darcho cuukkine madate aana worate. Daamakase boode yannara vayrese qeelatenna hunate dhuki nooseta haammata xiinxallo qummeessitanno.
Waa kuussino mada noo yannara kikkisama dihasiissanno. Dhibbu taraawannohu waa kuusinoha madate biso wolu bisi ledo kikkisiisa dihasiissanno. Baxxinohunni, illenna saalu bisi vayresete reqecci yaannoha ikkino daafira kikkisama hoogate wo`naalate.
Uduunne mitteenni horoonsi`ra agurate; Fooxa, saga`linanni uduunne woleno gutunni horoonsi`ra agurate. Wole manna kinsammora albaanni anganke seekkine saamununni hayishshi’rate.
Bakkalcho Ella 2/2014
