Abbebech Maatewoos
Addis Ababa:- 2015M.D baajeettete dirira hendoonni baajeette uurrinshu fulora 345.1 biliyoone birra, kaapitaalete fulora 218.1 biliyoone birra gaammoonnitanna; qoqqowu mootimmuwa irkora 209.4 biliyoone hattono sufote latishshi loossa gumulsiisate 14 biliyoone birri shiqinota Woxu Ministere egensiissu.
Mootimmate fulote illachi liqoote baatooshshi, mannihimmate kaa`lo, wirro gatamaarsatenna gobbate keeraanchimma agarsiisate dhuki aana ikkannota xawinsoonni.
Woxu ministirchi kalaa Ahmed Shidehu; 6ki dagate riqiwamaano amaale mini umi loosu diri 11ki uurrinshu songo assini yannara Federaalete mootimma 2015 baajeettete dirira hendoonni baajeette aana tittirshu xawishsha uyno.
Ministirchu tenne yannara egensiisino garinni; 2015 baajeettete dirira hendoonniti 786.61 biliyoone birri 2014 baajeettete dirinni xaphooma kaajjinshoonni ledote baajeetenni la`nanni woyte xibbuunni 16.6% roorre noose.
Hendoonni baajeetteno gabbanniha Maakirote miinji himana kaima assitinote. Baajeettennihu uurrinshu fulo batinyu liqoote baatooshshira, gobbate keeraanchimma agarsiisate, olunninna diilallote gade soorro kalaqamu dano korkaatinni gawajjo iillitinonsa qansootira hosannoha barru kaa`lo, bushshu madaabbariranna Qamadete kaa`lora illacha uyno yiino.
Liqoote baatooshshira, gargarooshsheho, barru irkoranna madaabbaru irkora gaammoonni baajeete 239 biliyoone birra ikkinota xawisino.
Xaphooma irkisante shiqqino Federaalete uurrinshunna kaapitaalete baajeette giddonni xibbuunni 37.5% doogote, rosoho, waahonna wolqate, fayyimmate, quchumu latishshiranna giwirinnu handaarrara gaammonniha ikkasi buuxisino.
Handaarrate gaammonniti illaallishshu baajeete 2014 baajeettete diri ledo heewisamanno woyte ajinota xawisinohu Ministirchu; konnirano qaru korkaati liqoote baatooshshira, gargarooshsheho, wirro gatamaarsate, barru kaa`lora hattono madaabbarahonna Qamadete irkora gaammoonni baajeette qeechi xibbuunni 37.3% ikke lexxasinni ikkinota egensiisino.
Lawishshahono, liqoote baatooshshiranna gargarooshsheho calla gaamantinoti fulote baajeette xaphoomunni Federaalete mootimmate uurrinshunna kaapitaalete fulo giddo noosi qeechi xibbuunni 37.3% ikkinota leellishino.
Liqoote baatooshshira, gargarooshsheho, barru kaa`loranna maddaabbaru irkora gaammoonni baajeette 239 biliyoone birra ikkinota xawisino.
Xaphooma fulote baajeette giddonni uurrinshu fulora 345.1 biliyoone birra, kaapitaalete fulora 218.1 biliyoone birra gaammoonni. Ledoteno qoqqowu mootimmuwa irkisate 209.4 biliyoonenna sufote latishshi loossa gumulsiisate 14 biliyoone birri shiqinota kalaa Ahimedi huwachishino.
2015 xaphooma Federaalete mootimma eo gobbaydi kaa`lo lede 477. 8 biliyoone ikkannota mixi`noonni gede coyi`re; konni giddonni gobbate giddo buenni gamba assinanni eo xibbuunni 92% ikkanno qeecha amaddinota xawisino.
Gobbate giddo eonni 400 biliyoone taakisetenni gamba assate mixi`noonni yiinohu kalaa Ahimedi; mixo luphiima ikkasenni amandoonni mixo gumaho soorrate hendoonnire taakisete poolisenna gashshootu woyyaambe rahotenninna gumaamu loosi aana hosiisa xa`manno yiino.
Ledoteno taakise ikkitinnokki buichuwanni 38.6 biliyoone birra gamba assate mixi`noonni. Kunino 2014 baajeetete dirira gamba assate mixi`noonniha xibbuunni 10% rooranno. Eono Biheeraawe baankenninna Daddalu baankenni hattono woloota uurrinshuwanni afi`nanni tirfinni, baajeettete uurrinshuwa owaante baatooshshubbanni, mootimmate uduunni hironninna babbaxxitino eote bu’anni gamba assinanniha ikkasi coyi`rino.
2015 baajeettete dirirano gobbate miinji gawajjaminowiinni qo`le xibbuunni 9.2% lopho borreessiisanno gede himannoonnita kalaa Ahimedi buuxisino.
Ministirchu xawishshi garinni; wole widoonni 2015 baajeette aana 231.4 biliyoone buuxantino baajeettete xe`ne xaaddannota hendoonni. Xe`ne diwate 224.5 biliyoone birra gobbate giddoydi liqoonni hattono 6.9 biliyoone birra gobbaydinni liqoo adhinanni.
Heendoonni baajeettera, baajeetete xe`ne konni albaanni noohu ledoheewinsanni woyte luphi yitinota ikkase kaysinohu kalaa Ahmedi; waagu lexxo aana garimale xiiwo gashshannokki gede luphiima qoropho assinanni yiino.
Waagu lexxo lainohunnino 2014 M.D dotteessu aganira 36.6 xibbuunni ikkinota buuxisinohu kalaa Ahmedi; tenne lexxo harancho yanna giddo dirrisate ayirrannota xawisino.
2015tu baajeetete dirira hasiissannota poolisetenna tantanote qaafubba loosu aana hosiisatenni waagu lexxo xibbuunni 11.9 widira dirrisate mixi`noonnita huwachishino.
Xaphoomano qixxeessinoonniti haaro baajeete nirite ledo lawisantanno woyte lexxo leellishshinoha ikkirono gobbate latishshu hasatto ledo kayinni ikkado ikkitinokkita ministirchu kayise; gumulaano bissa suuqo kaima assatenni gumaame ikkitino doogonni horonsi`ra noonsata hedisiisino.
Gumulaano bissa mootimmate hirote amanyoote ayirrisse loossanno gedenna fulo ajishshannore loosu hayyubba harunsa noonsata xawisino.
Baajeetete gumulshi aana ministerete loosi mini qorqorsha kaajjishe sufannota xawise; qorqorshunna harunsote giddo dagate riqiwamaano amaale mini qeechi luphiima ikkasinni ministerete kaa`lo assanno gedeno ministirchu kalaa Ahmed Shidehu woshshatto shiqishino.
Bakkalcho Ella 2/2014
