Techo barri geeshsha kalqenkera bae vayresete danubba kalaqante haammata manna shitino. Kalqete aana no yinoonni saynsiistooti, fayyimmate ogeeyyenna wolootta handaaru fullaahaano kuri taraabbanno dhibbuwara ikkitanno kittiwaatenna xagga laashshate baca barrubba goxxukkinni sayissino. Haammatuno kuni daafurinsa guma laaleenna mito mitoho gargarooshshu kittiwaate; wolootaho kayinni hursanno xagicho afi`rate geeshsha iillino gumano leellishshino.
Muli yannaha ‘Covid-19’ taraawo nafa la`nummoro hendikkinni mitte Chaynu gashshooti giddo kalaqame wiinamunni kalqe baala iilleenna techo barri geeshsha batinyu manni dhiwamanni no, saeno lubbonsa hoogganno gedeno korkaata ikkino. Konni bushu dhibbira handaaru egennaammi sammi yite diofoltino.
Kalqe ‘Covid-19’ taraawonni xaano dihurtino; gobbuwate xaano mannu tenne xissonni gawajjamanni no. Reyanno manni kiirono hattonni shota dikkitino. Taraawote korkaatinni kalqe baalantera kalaqamino miinju umbenni fulate dirra adhasi digattanno. Tini mararsitanno kalqe koronu taraawonninna Ruusiyunna Ukreenete olinni danqarantinose yaaddonni fultukkinni xaano wole haaro taraabbanno xisso albaseenni magadantinose; Galashshu Maariyye (Monkey Pox) yinanniti.
Biriitaaniyaho kalaqame wolootta kalqenke gobbuwara tuqanni afamannohu daafiranna danisinni waajjishannoha ikkino Galashshu Maariyye (Fenxaaxi) dhibbi taraawo daninna iillishanni noo yaaddo la`neemmo woyte dhibbu kalaqamannohu “Monkey pox” yinanni vayresenni ikkanna fenxaaxaho reqecci assitanno vayrese ledo sirchisi xaadanno. Galashshu fenxaaxi alba noo fenxaaxi ledo la`nanni woyte vayrese tuqqanno ranke ajjinota ikkase aleennino xissono hakkeeshsha kaajjitinota dikkitino.
Kalqete fayyimmate uurrinsha mashalaqqe leellishshanno garinni Galashshu Maariyye dhibbi Galadu aana afamasi xiinxallotenni umi yannara buuxaminohu A.K 1958 Denmaarkete giddo ikkanna; Galashshu Maariyye ‘’Monkey Pox’’ yaanno su`ma afi`rinohuno Galaddatewiinni adhinoonni akeekinni ledo amadisiisameeti. Vayrese mannu aana hee`rase buunxoonnihu A.K 1970, Kongo Dimokiraasitte Ripabilikera mittu danqi aanaatinka.
Dhibbu mannu aana buuxamasi boco sanna kiirsiisino. Dhibbu mannunni mannaho sa’’annohu bisu aana afantanno madate kikkisamanni, woloota bisu du`namaano kikkisamanni, foo`linanni bisu kifillanni fultanno du`namaanonni, hattono dhiwamaanchu kisino uduunne kinsiro sa’’annota mashalaqqe leellishshanno. Galashshu Maariyye mannunni mannaho saihu gedensaanni 6-13 barri geeshsha xissote malaate leellishara dandaanno.
Mereerimunna Galchimu Afriki gobbuwara baadiyyete olluubbara batidhe leeltinoti tini vayrese baxxinohunnino dubbu bati’ranno qooxeessubba wirro wirro hige kalaqamannotano kullanni hee`noonni. Vayrese lamu danihu sirchu nooseha ikkanna; mittikkihu Galchimi Afrikiha ikkanna laynkihu kayinni mereerimu Afrikiho. Biritaaniyu giddo vayrese leeltinonsa mannooti giddonni lamu Nayijeeriyunni hodhitinore ikkitanna; afaminonsahuno Galchimu Afriki vayrese ikkara dandaanno kaayyo hala`lado ikkitinotaati kullanni hee`noonnihu.
Wole widoonnino kuri Britaaniyaho vayrese afantinnonsa mannooti vayresetenni amadamansa buuxanturono wolu manni ledo kayinni konneeti yinanni xaadooshshi dinonsa. Wole gobba horontanni dihodhitino. Mannootu Britaaniyu giddo vayrese taraabbu gedensaanniiti tenne xissonni amadantinohu yine hendanni.
Tini vayirese kalaqantanno woyte babbaxxitino malaatta leellishshannoha ikkanna malaattate mereerinnino bisu iibbabbo, umu damuume, badhete xisso, bisu darshenna hiikkonnerichono hasattote hoonge gama malaattaati. Ledoteno iibbabbo ga`labbi yitanno woyte bisu albunni hanafe hangaarsiisa hanafanno. Biso baala hangaarsiisirono cigilenna lekkate qooxeessa roore hangaarsiisannota kalqete fayyimmate uurrinsha; hottono Itophiyu dagoomu fayyimmate instituute fushshitino mashalaqqe leellishshanno. Kalaqantanno bijaajo lowo geeshsha xissitannotenna babbaxxino deerrinni sa’annote. Gogu aana kalaqantanno darshe gedensaanni gogu madi’rannonna luqqa’’anno gedeno assitanno. Bassano tugge sa`ara dandiitanno.
Kuni Galashshu Maariyye hangarsiisinna madiissihu gedensaanni umisi yannanni ba’’annoha ikkasi xawinsoonniha ikkanna; hedeweelcho 14-21 barri giddo wo`munni wo`ma hurannotano mashalaqquwa leellishshanno. Dhibbu taraawannoti babbaxxitino doogga noosiha ikkanna; baxxinohunnino tenne xissonni amadamino manchi ledo xaadooshshu noonsa mannooti roorenkanni reqecci yitanno. Wole widoonnino goginke xulluwa widdoonni, illetenni, sanotenni woy afuu widoonni vayrese bisinke giddora e’ara dandiitannotano xawinsoonni. Siimu xaadooshshi yannara noo kikkisamanni vayrese sa’anno. Uddanotenni woy kikkisamino hoccinni sa`anno. Qaru kayinni vayresetenni amadantino Galadda, Yemahe, woy wolootta saada ledo kikkisammiro vayirese shotu garinni bisu giddora eatenni dhibbaho reqecci assate kaayyo heedhannoseta xawinsoonni.
Vayresubba aye woyteno manna fayyimmate gawajjo aana tugatennino sa`e shaate wolqano noonsareeti. Ikkollana, Galashshu Maariyye (Fenxaaxi) wolootta vayrese gede yaachishannoha ikka hoogasinni amadamino mannino kaajjitino xisso aana diuwanno yitanno kalqete fayyimmate uurrinshanna dagoomu fayyimmate instituute fushshitino mashalaqquwa.
Fenxaaxu gede boode lamala giddo giggilanno. Ikkollana dhibbu luphiima deerra iillarano dandaanno. Galchimu Afrikira tenne xissonni reyno manni no. Vayresetenni amadamino manni ledo siimu xaadooshshe lede hiitti kikkisamano heedhuro taraawate kaayyo heedhannoha ikkanna; koo/tee mittu gariri baxamaano labballi tenne xissora reqecci yaate kaayyono leeltino.
Vayrese umi yannara leeltinohu mini giddo noo Galashshi aanaatinka yitinoti kalqete fayyimmate uurrinsha mashalaqqe A.K 1970 kawa 10 Afriku gobbuwara tini xisso kalaqantino. A.K 2003 Ameerikaho kalaqami woyte Afriku gobbaanni umi yannasiitinka. Gobbate giddora e`ino saada mereerinni mittu Woshichi vayresetenni amadamasinniiti xisso ka`inohu. 81 manni vayresetenni amadaminnoha ikkirono reyno manni dinonka.
A.K 2017 Nayijeeriyaho vayrese luphiimu deerrinni taraabbeenna 172 manni amadaminoti qaangannite. Xibbuunni 75% ikkitanno dhiwamaano 21-40 diro ikkinonsa labballooti. Xagisa lainohunnino lamenti uurrinshuwa fushshitinoti babbaxxitino mashalaqquwa tenne xissora assinanni xaginaati nookkitano xawissanno. Kayinnilla, taraawo uurrisate kittiwaate tenne xisso gargarate widoonni xibbuunni 85% gumaame ikkite afantino. Biritaaniyu fayyimmate agarooshshi uurrinshinni fultanno mashalaqquwa leellishshanno garinnino gobbate umi yannara vayrese afantinosi manchi ledo xaadooshshu noonsa 50 mannooti giddonni mittu callu vayresetenni amadamasi daafira xawisino; kunino vayresete tuqishshi bikki aja ikkinota leellishannono yiino.
Itophiyu dagoomu fayyimmate instituute egensiissino garinni; mite mite kalqete gobbuwara kalaqaminoha Galashshu Maariyye dhibbi Itophiya eannokki gede gargadhate dandiisiissanno balaxote qorophishshu loossa loonsanni hee`noonni. “Monkey pox” yaamantanno vayresenni kalaqamannohu Galashshu fenxaaxi umi yannara leellinohu galchimu Afrikira ikkanna; xaa yannara dhibbu 50 diri gedensaanni galchimi kalqera wirro heleqqi yiino.
Xaa geeshsha Isipeene, Porchugaale, Jermene, Beljiyeeme, Ferensaye, Neezerlaande, Xaaliyaane, Siwiizerlaande, Siwiidine, Kaanadu, Ameerikunna Awustiraaliyu vayrese afantinonsa gobbuwa ikkitino. Kuri gobbuwara vayresetenni amadamino manni 92 meddi yinoha ikkanna woloota gobbuwa Galashshu Fenxaaxira reqecci yitannokki gede hasiissanno qoropho assitanno gede kalqete fayyimmate uurrinsha huwachishshinota xawinsoonni. Itophiyu dagoomu fayyimmate instituuteno tennenni ledde kultino.
Tenneno harunse vayrese gargadhate dandiisiissannota balaxote qorophishshu loossa loosantanni nootaati dagoomu fayyimmate instituute xawissinohu. Intituute, Itophiyu xissote bidhatto ajishate balaxote qixxaawo loossa gumultanni noota xawissanno. Baxxinohunnino dagooma vayresete daafira rosiisatenni dhibba balaxxe gargadhate dandiisiisanno huwanyo kalaqate loossa hanaffinotano xawinsoonni. Konnirano, qansootu babbaxxitino gobbuwara hodhitanno woyte hasiissanno qoropho assitanno gede hodhaanotenna hajo la`annonsa bissara hedo cu`mishiishate loossa loonsanni hee`noonni.
Vayrese kalaqanturo nafa shutu garinni gargadhate hodhishshu owaante uytannoriranna horonsi’raanote hattono fayyimmate ogeeyyera hedo cu`mishiishate loossa loonsanni hee`noonnitano instituute egensiissino. Qotehono gobba wolootta gobbuwanni ledo xaadissanno dannuwara hasiissanno qoropho assinanni gede loonsanni hee`noonnita egensiissino.
Dagoomu xissonniha malaatta la’’anno woyte fayyimmate mereershira, hattono baatooshshiweelo bilbilu kiironni 8335 egensiisanno gede instituute huwachishshino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Onkoleessa 25, 2014 M.D
