• Sayikkita Itophiyu Pireesete uurinsha qixxeessitino Hasaawu Bare Harerete Quchumira harinsoonni
Harer:- Itophiyaho ilamatenni ilamanniwa reekkantinore gobba mittimmatenni sufisiissino gutu balchoomma co’o assine horonsi’ra hasiissannota I.P.U qixxeessitinno hasaawu bare beeqqitino wosinna xawissu .
Itophiyu Pireesete Uurrinsha ‘’Itophiyu qeelanni reekkamanno’’ yaanno uminni qoqqowu quchummara harissanni afantanno sufote hasaawu bare biso ikkitinotanna Itophiyu gutu balchoomma aana illachishshinnota sayikkita hasaawu bare Harerete quchumira harinsoonni.
Hasaawu bare aana keeru ministrchi kalaa Binnaalf Andualemihu, budunna Ispoortete ministrchi kalaa Qejela Merdaasa, federaaletenna qoqqowunniri mootimmate loosu sooreeyye, egennaammu, amma’note annuwi, budu geerri, wedellu, babbaxxitinori dagoomu bissa riqiwamaano, macca mannootinna koyisantino wosinna afantino.
Hasaawaho kaima ikkitannota xiinxallote borro shiqishinohu Harerete quchumi budu, turizimetenna donu biiro sooreessi kalaa Tewelda Abdooshihu, seeru ogeessinna ayyaayyamaanchu kalaa Qelemworq Mideqsa hattono dokter Wodajeneh Meharene ikkitanna; borro Itophiyu daga buqqeete gambooshshinna gutu balchoomma aana illachishshinote.
Itophiyu daga gobbansa gobbate gede uurrissino balchoomma noonsa yinohu kalaa Tewelda Abdooshiho.
Kalaa tewelda borrosinni noonkere gutu balchoomma xiinxalline horonsi’ra noonke yinoha ikkanna; gurchunni ninkere ikkitinokki balchoomma agura hasiissannonke yino.
Budunnirinna amma’note balchoomma gobbate gatamarshira noonsa qeechi luphiima ikkasi kayisinohu kalaa Tewelda; kuri balchoomma gobbate gatamarshira co’o assine horonsi’noommokkita huwachishinno.
Itophiyu daga safantinota gutu buqqeete gambooshshe qummi assanni xawisinohu wolu borro shiqishinohu kalaa Qelemworq Mideqsaho.
Itophiyu daga baalunku raginni muraminokkihu dagoomittetenna daddalu xaadooshshi noonsare, xaano noonsare albillitteno hee’rannonsa dagaati yino.
Dagoomittete balchoommansano gattino dagara ikkitara dandiitannote yinohu kalaa Qelemworqi; konnira xaa yannara seerunni fajjinoonnihanna mootimmano jawaachishshannoha Guddifesha lawishshu gede kayisa dandiinanni yino.
Bareendimma wole Itophiyu daga gutu balchooma ikkino xawishshaati yinohu borrote shiqishaanchi; Itophiyu daga gobbanna daga diinunni agaratenni gutu dhagge loossanninna borreeessitanni daggino daga ikkansano kayisino.
Amma’note balchoommano ikkituro Itophiyu daga gutu mittimma siiwo ikkansa qummi asse; Itophiyu hundi amma’no kaima ikkaseno xawisino.
Dokter Wodajeneh Meharene isi widoonni; Hererete quchuma lawishshu gede kayisatenni ‘’Ninke Itophiyu daga gobbayidi diinira anga uyneemmokkire, qajeelle banxeemmore hattono mimmito duqqa, baxillunna danchumma xawishshanke ikkitinore, hundi donna kaima, manna agurreenna dubbu saada ledo rosama dandiineemmore, worboota calla ikkikkinni egennaamma, qarranke uminkenni tidha dandiineemmo dagaati’’ yino.
Hasaawa massaginohu keeru ministrchi kalaa Binnalf Andualemihu hasaawu jeefora coyi’ranni; seeda dirrara agarre keeshshiinshoonniri gutunniri gobbate balchoomma agarantino gedeenni keeshshitanno gede annuwu qeechi luphiimaho.
Kuri seeda dirra keeshshitino balchoommanke butukisannori batinyuri noota qummi asse; balchoommanke butukisate assinanni sharro Itophiyu keeraanchimma hunate assinanni sharronni bande la’nannire di ikkitino yino.
Ilama gobbansara agaramannonsare assitanno gede dhagge afa hasiissannonsa; kaimansa affinokki ilama iillitannowa di affino yinohu ministrchu; mitte ilama dhaggensa affannokki gede assiniro afibbeelo ilama kalaqantara dandiitannota huwachishinno.
Qajeeltinota, dimokraase hala’litinotanna keerise buuxamino gobba heedhannonke gede wedellu ilama dhaggensa affanno gede assa hasiissanno yaanni huwachishinno.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Onkoleessa 25, 2014 M.D
