- Tuganno Dhibba (EPILEPSY)
Tuganno dhibbi noonsa mannira kibiriite wiliishsha horo uytanno? diuytanno. Tuganno dhibbi (Epilepsy) noonsa manni yanniweelo lubbamate kaayyonsa xaphoomu daga giddo sase ero roortanno; coyi gede ikkiro, lubbamate kaima ikkanno coyee lawishshaho:-ilaalunni uwa, waay giddo itama, iibbinorichi aana uwe giirama, kaameelu dano, hiiqqamme, nyogoore cufama, siyaatamanna wolootano kullanni.
Tuganno dhibbi (Epilepsy) buqqeete niga caabbichu shiwo amaddino manni gede jalli asse ka”anno dhibbaati ikkinnina busha ayyaana dikkino; mannunni mannu widira taraawanno dhibbano dikkino. Konnira, tuganno dhibbi noonsa manni umonsa habbe ubbinowa affiniro sammi yitine sa`inoonte.
Tuganno dhibbi (Epilepsy) amadino manni hedeweelcho uwe nooha afinni yannara assa hasiissanno umi kaa`lo, umoho shaqqado barko worate; huxi’ranni meessaneetesi gawajjannokki gede gaangaawisira noore gawajjitannore lawishshaho:- giira, caabbichu shiwonna qara afi`rino uduunnicho hoolate. Huxi’ranno woyte wolqatenni xiiwa agura; korkaatuno miqichosi gawajjara dandaanno. Goowaho noota qulfe shoshshogishate; manatsire wodhinoro fushsha, huxi’ra aguriro baqqi yaa geeshsha midashshunni goxisate. Kuni kaa`lannohu nyogoore cufantannokki gede assateeti. Kibiriite wiliishshine su`niissa dihasiissanno. Tuganno dhibbi noosi manchi uwe huxi’ranno woyte foo`lanno bissa anju hanbuunninna arrawunni cufantara dandiitanno. Konni aana kibiriitete wiliile su`niissiniro roorenkanni boonbesi cufantanno. Wiliile umise buqqeessi gawajjitanno kemiikaale noosete. Dhiwamaanchu baqqi yaa geeshsha mulinni fafa hoogate. Dhiwamaanchu baqqi yii gedensaanni masanno daafira mule hee`ne jawachishate. Huxi’ranni 5 xiqqeessa keeshshironna bisisi dani soorramiro rahotenni kaameela woshshine fayyimmate uurrinshara massate.
Shombu Dhibba
Shombu woy baalaamu dhibbi maati? Shombu dhibbi gobbankera rosaminohu baalaamu dhibba yineennaati (Shombu kaansere) yinanni dhibba ikkanna Tiibete yine xa fushshinoonni su`mi Tiberikiloosisi yine woshshinanni dhibbi Ingilizete Afiinniti. Kaimisi, sa`ne sa`ne kullanni gara ikkiro qiida woy diilallo ikkikkinni (Maykobakteryaam tubirkiloosiis) yine woshshinanni baakteeryaati. TB “Mycobacterium Bokse ” yine woshshinanni baakteeriyunni xiwantino mini saada ado ganfikkinni angiro saadatewiinni mannu widira taraawanno. Shombu dhibbi ayi mancho geerchono ajano akkalano beettono qaaqqono amadanno.
Dhibbu daga baala taraawannoha nafa ikkkiro, dhibbunni gawajantannori kayinni wedellahonna mine gashshitino dagaati. Konni ledo, dironsa ontu woroonni noo qaaqquulli, geerru, bisinsahu dhibba gargadhate dhuki ajinori lawishshaho:- AIDS, kaanserenna sukaarete dhibbi noonsa dhiwamaano, sagalete anje noonsari, anju buuxonni Shombu dhibbi noonsata buunxiro, dhiwamaano wolu manni ledo ruukkino bayicho loossannori, gamba yitannori hattono agatto aggannorinna sigaara wiliishshitannori dhibbaho reqecci yitino dagaati.
Shombu dhibbi hiittoonni taraawanno?
Shombu dhibbi haammata yannara foolunni tarawaanno. Kunino, mittu Shombu dhibbinni xissamino manchi buusanno yannara, hanxishi’ranno woyte, tufannoha ikkiro, coyi`ranno yannara TB dhibba abbanno baakiteeriyi anju widoonni diilallote widira wixamanno daafira qooxeessaho noo daga wixamino anju foole giddora adhitanno yannara giddora e’e shombo gawajjitanno.
Shombu Dhibbi malaati maati?
Shombu dhibbu xibbuunni 80% anga gawajjannohu shomboho yaate. Konnira, shombu dhibbi woy TB qaru malaati lame lamalanna aleenni ikkitino yannara keeshshitino buusanooti. Buusano, anju nootenna mundeetenni karsantinote woy karsantinokkiti moola buusano ikkitara dandiitanno. Dhiwamaanchu aana buusano qoleno gagasu aana qasi’rate macciishshamme, iibbillu, hashsha gonxoonniwa hunkiishsha, bisu qelpheepho aja, sagalete hasatto aja, bisu daafurre xaphoomunni togoore lawanno malaati kalaqamanno. Dhibbu malaati bisu dani gede baxxanno.
Shombu Dhibba Hursa dandiinanni?
Shombu dhibbi xagichu noosi daafira garunni xagisi`niro huranno dhibbaati. Dhibba buuxatenna xagisate mootimmannitinna fajjinoonniti halanya fayyimmate uurrinshuwara baatooshshiweello xagisi`ra dandiinanni. Konnira, konni dhibbinni xissamino manni qooxeessaho noo fayyimmate uurrinshawa mare xagisi’ra dandaanno. Shombu dhibbi xagga hajanjoonni garinni egemma hoongiro qarra kalaqqanno. Ikkinohura, dhiwamaanchu xagga barru baala egemma noosi. Xagga garunni egemma hoongironna uurrinsiro xagga rosino dhibba woy TB ikke hurikkinni mannu aana gawajjo abbara dandaanno. Ikkinohura, xagga qorophotenni adha noota fayyimmate ogeeyye amaaltanno.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Onkoleessa 18, 2014 M.D
