Addis Ababa:- Itophiyaho babbaxxitino qooxeessubbara kalaqantino gaancuwara badheenni cancishaanchu HWHT anga noo gede assinoonni qoqorshinni buunxoonnita farcote ministere xawissu.
Itophiyaho daggino soorro harunse babbaxxitino gabbate qooxeessubbara gaancenna ga`labbote qarrubba leeltinota wodanchinoonni.
Babbaxxitino korkaatubbanni kalaqantino gaancuwanni haammatu manni lubbaminoha ikkanna; bisu xe`ne, jajju diigamanna daramano kalaqantino.
Tenne jadduwa aana beeqqitino bissa seeru xa`mamaano ikkitanno gedenna gawajjo iillitinnonsa qansooti farco afidhanno gede loonsoonnita farcote ministere xawissino.
Farcote ministir dieetichu Fiqaadu Tsegga; babbaxxitino qooxeessubbara kalaqantino gaancuwa korkaata qoratenna jaddaasine xa`mamaano assate assinoonni qorinni cancishaanchu HWHT titi hunote anguwa hee`ransa buunxoonni yiino.
Cancishaanchu HWHT gaancuwa olu bagadinninna baajeettetenni irkisatenni hattono sokko aatenni beeqqasiissannota tajetenna mashalaqqetenni buunxoonni yino.
“Ani massagoommokki gobba sufa dinose” yee kainohu cancishaanshu HWHT gaamo gobba diigate babbaxxitino hunote doorshubba horonsidhinota ministir dieetichu xawisino.
Farcote ministere soorro dagguhunni hanaffe Teeppi, Burrayunna Addis Ababaho, Asoosahonna wolootta qooxeessubbarano gumulantino jadduwa qorrenna buuxo assine gumulo afidhanno gede dandiissinota xawisino.
Geediyotenna Gujete hattono Hawaasa kalaqantino gaancuwanni jaddote beeqqaano ikkitino bissano yoote muro afidhanno gede assinoonni yiino.
Kaimansa amma`notenna dannu hajo assite muli yanna giddo kalaqantino jadduwa buuxxanno gaamo basete geeshsha sonkoonnita coyi`rino.
Gonderete, Debaarqetenna Woraabete amma`note diwaancho guggu`litino hattono Jinkahonna Deraashete qasiisote hajo kaima assite kalaqantino gaancuwa qoratenni jaddaasine xa`mamaano assate loonsanni hee`noonnita xawisino.
Itophiyu odoote owaante xawishshi garinni; babbaxxitino qooxeessubbara amma`nonna sircho kaima assite kalaqantino gaancuwa federaalete mootimmanni calla la“antanno gede murroonnitano egensiisino.
Fancote tuqishshira loosatenni qoteho budillitte balchoomubbanni araaru assootubba gumulantanno gede loonsanni hee`noonnitano coyi`rino.
Aanteteno dannunna qasiisote hajubba seeru doogonni tirate loonsanni yiino.
Hunote wolquwa gobba diigate assitanno millimillo xaano suffinnoha ikkirono; mootimma jaddaasine xa`mamaano assatenna seeru aliidimma ayirrisiisate looso kaajjishshe suffino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Onkoleessa 18, 2014 M.D
