Federaalete polise wo’mante gobbate qooxeessubbara millissanni gobbate keere agarsiissanni afantanno. Xaa yannarano yannaasincho teknolooje horonsidhe addi addi sokko fultanni afantanno. Itophiyu polisete yuniversite kayinni egennotenna dandootenni ikkadda olantonna sokkonsa garunni fultannota polisete massagaano wonshate safantino uurrinshaati. Yuniversite polisete miilla ikkadimma gatamartanninna handaaru xiinxallaano kalaqqanni afantanno.
Bakkalcho Gaazeexino federaalete polise komishiine layinki komishinerchi Jeneraalenna Itophiyu Polisete Yuniversite pirezidaante kalaa Mesfin Abbebehu ledo yannate hajubbanna Yuninrsitete uurrinsha lainohunni hasaawa asse aanino garinni shiqishino.
Bakkalcho:- Federaalete polise haaroonsate loosi xaa yannara ma deerrira afamanno?
Kalaa Mesfin:- Soorrote loosi konni alba noo foonqe seekkite keentino doogonni xiinxallotenni noonke foonqe polisete gede dagate uyneemmo sokkonna seerunni uurrinsoonninke illachi garinni noonke foonqe bande mannu jiro latishshinni , e’’otenni, tantanotenni, loosu harinshonni, tantanotenni, sokko gumulsatenna woloota laanfe badatenna bandoonnire qolle wonshinanni Istraateeje kalanqe loosate. Konni garinni jajjabba loossa loonsoonniha ikkanna foonqete aana kayinni xiinxallotenni bande sumimmete aana iillinoonni.
Qarunni Itophiyu polisete Yuniversite massagatenni, olaantote giddo noori jajjabba ogeeyye beeqqitino xiinxallo assinoonni. Konninnino massagaancho xiinxallo qixxeessinoonni. Tonnu diri mixonna massagaancho taje qixxeessinoonni. Konni alba polisete dokitiriine dinoonkenkanni. Babbaxxino coye gumullanni harinshono murmurantino doogonni ikkinnina xaa gede massagote aana safantinota dikkitino.
Hiikku manchino polisete daafira hedanno woyte ikkaranna harunsara hasiissanno dokitiriine nookkiha ikkanna; assinoonni woyyaambe miillatenni garunni keenantanno gede assinihu gedensaanni wolootu hajo la’annonsa bissanni keenantanno gede assinoonni. Qoqqowubbatenna quchumu gashshootta, polisenna hasaawu uurrinshuwanna hajo la’annonsa bissa la’anno gede assineenna egenno noonsa bissa naqqasseenna hattono mootimmate shiqqeenna ledoteno xaphoomu ministrchi umisi sokka sayseenna kaajjinshoonni.
Konni gobbaanni olaantote eeli geeshsha dirrine Dokitiriinete garinni olaanto umonsa la’anno gede, umonsa gatamartanno gede, mitte mittente sokko gumulsha harunsite loossanno gede assate hanafooti. Konni gobbaanni tantanote loosinni haaro polisete sokko ledo sumuu yaanno garinni loonsoonni. Sai amanyooti giddo noo foonqe badatenni aanino dirira kaa’litannota kaajjado polisete tantanonna baalankawa iillitannota polisete owaante garunni heedhanno gede jaddo gargarate looso, buuxote harinshonni, gobbate keeraanchimma agarooshshinni, dagate owaantenni, seera agarsiisatenna wolootu sokko aana hasi’nanni looso hasi’nanni yannanni iilline loosate dandiissanno tantano kalanqoonni. Babbaxxino akati noose sokko babbaxxitino tantano hasidhanno. Konnira kaa’lanno yine hendoonni garinni tantanonke taashshi’noommo. Deerra deerranko hasiissanno massagaanonna ogeeyye gaammoonni. Gatino looso loonsanni hee’noommo. Tantano jeefinsummohu gedensaanni massagaano, ogeeyyenna olaanto gaamme sokkote ledo taaltino loossa qoteho loonsanni hee’noonni.
Uurrinshunnita loosu harinsho tantanate hala’lado looso loonsoonni. Konnira qoteho polisete loosira hasiissanno e’’o loosu uddanonni/Uniform/ hananfe sokkote hasiissannota qara qara e’’o wonshinoommo. Baxxitino qodhono wonshinoommo. Konni alba jawa foonqe noonkanni; baxxinohunni sa’u sase dirra giddo hasiissanno e’’o bande xiinxallo assine mootimmanniwano adhamooshshe afi’dheenna hasiissanno e’’o eessate looso loonsoonni.
Konninni aanino diro rosantino doogonni owaante aa didandiinanni. Tekinolooje, lopho, sumimme haaro harinsho ikkitanni no. Polisete konne gargarate dhuka kalanqanni hee’noonni. Konni daafira tekinolooje garunni horonsi’ranna qodhate dandiissanno xiinxallo assine tekinoloojetenni kaajjishate looso loonsoommo. Gobbate hiikkunni qooxeessira kalaqantanno ikkito adawunni ammansiissannota assatenna xaphooma ikkito tekinoloojete mereershira hee’ne harunsatenna hiittenne jaddono galchate dandiisanno dhuka kalanqoonni. Dancha gumano la’noommo. Lawishshaho; Afriku mittimma gambooshshe kaysa dandiinanni. Mittu qarri nookkiha aliidi massagaanonni eela noo ogeeyye geeshsha mittoonsatenni keeru doogonni harinsanni hee’noonni. Kuni haaroonsate loosi mitto bisooti. E’’onna yanna hasidhanno tekinolooje wonshinanni hee’noommo. Itophiyu polisete Yuniversite widoonni jawa loossa xiinxallotenna qajeelshunni irkisante hala’ladunni loosantanni afantanno.
Gobbate turizimete iillo, industrete paarkuwa, jajjabba uurrinshuwa, dagate millimmo batidhanno qooxeessubba, Meegga pirojektuwanna safote latishshuwara Tekinoloojetenni irkisamino agarooshshe assinoonniha ikkanna aanteteno roorsine kaajjishate hasiissanno loossa loosantanni afantanno. Aanteteno yannaasincho teknolooje qodhate harinsho kaajjite suffanno.
BAKKALCHO:- Haaroonsate gedensaanni baxxino garinni kullanni soorro leeltino yaa dandiinanni?
Komishiner Mesfin:- Lowo geeshsha no. kayinnilla qara sokkonke mereersha assine la’neemmo woyte jaddo gargaratenna dagate keeraanchimma agarsiisate loossanke haammata wolqa horonsi’neenna rosantino harinshonni gumulantannoreeti. Mitu mitu akati aana gawajjo iillitanno. Poliseteno jajjabba so’ro loosantannonkanni. Konninnino dagatenna mootimmanniwa koffeenyu noonkanni. Xaa yannara jajjabba so’ronnino polise loossanno loosi aana soorro no. Tekinoloojetenni irkisamatennino batinye qooxeessubba diwatenna la’’atenni qarru nookkiha jajjabba qixxaawo keeru doogonni gumula dandiinoonni.
Lawishshaho kaysa hasiissuro konni dirinni harinsoonnihu Afriku mittimma gambooshshe harinsoonnihu mitiimma batidhinonna gobbate aana xiiwo jawaattino akati aanaatinkanni. Ikkollana daganniwano lowo koffeenyi hee’rikkinni mittu mittunku miili ledo qinaambe tekinoloojetennino irkisamme gummaamo
looso loosa dandiinoonni. Muli yannanni Id Isiliminnu qoorrete ayyaana ayirrinsi yannara kalaqantino ikkito luphi yino deerra iillitukkinni gatisa dandiinoonni. Jajju gawajjama gobbaanni luphi yiino deerra iillitara dandiitanno ikkito haranchunni ittisa dandiinoonni. Ikkitubba tekinoloojetenni harunsatenni akkimale gawajjo iillitukkinni uurrinsoonni. Tini baala soorro dagginohu polisete aana loonsoommo akatoomunna woyyaambete loosinniiti. Babbaxxitino qarqartora dagate keere booreessatenna gobba hembeelsate mixi’nanni keeshshinoonniti cancu millimmo gobbate gargarooshshu olanto, qoqqowu polisenna adawu tantano ledo ikkatenni waaxo kalanqe lowo kakkalo baante gummaamo looso loonsanni afammeemmo.
Dhuku gatamarshi loossano konni ledo qinaabbe hadhannoreeti. Yuniversitenke baalanka polisete roso, qajeelsha, xiinxallo buuxonna amaalete looso baalanka massagganno gede haaro tantanonni yawo uynoonnise. Konninnino jajjabba qajeelshuwa loosa hananfoonni. Noo mitiimma xiinxallotenni bande; bandoommo doogonni loossa loosantanno gede assate, loosantanno loossannino qolle gumu daanno gede loonsanni hee’noonni. Konninni Yuniversite lossate looso loonsanni hee’noonni. Alba Yuniversitete kolleeje xaa yannara Yuniversite ikkitinno. Yuniversitetenni agarranni yawo fulate rosunna qajeelshu hattono woloota qixxaawo loosate dandiissanno ikkadimma aana iillitanno gede hasiisannore baalankare loonsanni hee’noommo.
Haaruudde uurrinshuwano lende gatamara hananfoommo. Aantino Sase dirra giddo jajjabba rosu minnanna uurrinshuwa gatamarantanno. Xiinxallote qajeelshuwa dinoonkanni. Gargarooshshu olanto uurrinshuwa giddooti qajeelsineemmohu. Xaa yannara uminke xiinxallote mereersha mi’nate Oromiyu qoqqowi Fentalle woradira bayicho uynoonninke. Aananno dirinni hananfe qara qara gatamarsha hananfeemmo. Miteekkine mitte hinge 10 kume miilla qajeelsate kaa’lannoha ikkanno gede hende Dizayine jeefinsoommo. Gatamarshu sufotenni dhuku gatamarshi qajeelshuwa aate kaa’lannonke.
BAKKALCHO:- Muli yanna kawa babbaxxitino gobbate qooxeessubbara gaance hala’lite leeltanni nooha ikkanna, kunino coye balanxe gargadhate looso Federaalete polise shota gede la’inohuraati yinannina; Ati tenne hedo aana mayyaatto?
Komishiner Mesfin:- Xaa yannara kalqennihano ikko gobboomu akata la’neemmo woyte reekko mite mite qooxeessubba kissanno; xa’mubbano ka’anno. Konni daafira horonsa kisantinonsarinna xa’mo noonsari keeru doogonni harantenni wolqatenni hasattonsa afi’rate hasidhanno. Konnira badheenni gobbate keere hasidhannokkiri gobbate adawa diigate dodantanno; tenne huwanteemmo.
Jio-Poletiku akatano hedote giddo wora hasiissanno. Ninke gaance heedhuwa iillineemmo. Gaancete hala’linyi garinni kayinni koffeenyu hee’rara hasiisanno. Wolu dagoomittete qoollano kalaqamire batisse kultanno daafira koffeenya kayissannori dagoomu bissa heedhara dandiitanno. Mite mite qooxeessubba kayinni addi addi korkaattanni iilla hoongammora dandiineemmo. Ikkollana hiittino gobba giddo kalaqantanno gaance gargara qoqqowunna federaalete polise kaa’laano bissa loosooti.
Mitootu kayinni sodhino mashalaqqe aana safantinore ikkansanni koffeenyu hee’ranno yine agarranni. Ikkollana olantonke fooliishsho nookkiha loossanni afantanno. Umonsano luphiima kakkalora sayisse uyte loossanni noohu tenne reekkote yannaraati. Gobbate aana danqarantinota haammata dano gatisa dandiinoonni. Konni alba noonte gede dagate kipho lowontanni dino. Haja assine sokko uynoonniri baxxinohunni cancishaano HWHT gaamonna Abbayi lagi ledo amadaminohunni Gibtsenna Itophiyu keere ikka hasidhannokki bissanni rikisantannorinna qajeelsha adhite tantanantinori qarra kalaqqannori no. Ikkeennano gawajjo ajishate looso loonsoonni. Ikkollana xaano ikkiro sa’e sa’e qarrubba leeltanno.
BAKKALCHO:- Mittu qoqqowinni wole qoqqowo hinge millisa mitiimma ikkitino yannara polise fooliishsho nookkiha loossanni no yitanno hedo mimmitu ledo dikiphantanno?
Komishiner Mesfin:- Dikiphantanno. Tini ikkito reekko kalaqqanno akatinni mittete. Layinkihunni gobbanke poletiku akati kalaqinonsari cancu wolquwa no. Jawa dhuka, Networkenna badhete miqichi noonsareeti; kuri bissa kalaqqino qarraati. Kuni polisete looso ledanno. Konni gobbaanni polise fooliishsho nookkiha lowo kakkalo baattanni loossanni afantanno. Gobba olu aana noonkanni. Federaalete poliseno konni biso ikkite gargartanni keeshshitino.
Itophiya diigate gobbayidi gobbuwa ledo qinaambe loonsanni keeshshinoonniha ikkanna konne gargarate lowo qorophonna jawaantenni loonsanni keshshinoonni. Konni bikkinni gobba giddoonni heedhe gobba diigatenna danote aana tugate wo’naaltanno bissano afantanno. Kuni baalu noo akati giddo bayiriidi haaroo’mate kofatto lende jajjabba latishshu pirojektuwa gargaranna gatisa dandiinoonni. Konnirano lowo kakkalo baantoonni. Tenne soorrote yannanni baantoonni kakkalo konni alba baantoonnitenni roortannote.
BAKKALCHO:- Hunaano wolquwa poletiku hasattonsa wonshi’rate mootimmate ledo yekkeeramantenni mayiraati keeraano qansoota gawajjate aana illachishshannohu?
Komishiner Mesfin:- Cancishaano wolqa hasatto daga hembeelsate. Cancishaano wolqa Keeraano qansoota illacha assidhannohu qaru illachinsa mootimma dagate keere agara didandiitino yaanno duduwo halashshateeti. Woluno insara cancishaanote dagate keerenna ga’labbo hajansa di ikkitino. Konni daafira ayino maanoikkiro mootimmate gede yawo ditunganninsa. Insa hasidhannohu mootimma busheessanna kowiichono hee’noommo yaate, mulqiratenna cancishatenni daga tulteessatenna hasidhannore adhate horonsidhanno hayyooti. Gibbotenni adhitanno qaafooti.
BAKKALCHO:- Tigirayete qoqqowi baxxitino wolqa aana iillitino finqille wolootu qoqqowubba aana ledantannokki gede maa loonsanni hee’noonni?
Komishiner Mesfin:- Mitteenni loonseemmoti gutu ba’re no; gutu tajeno noonke. Tajete aana worroonnireeti gumulleemmohu. Aliyye ola gargadhate dagate kakkaooshshinna loosoho injoo kalaqate kalanqoonni bobbaaso no. Konne kalaqamino coye gargarate keeshshino rosichonke horonsi’ne kalanqoommo dagate millimmooti. Kunino kalaqamino qarra gatisate ikkinnina rosantino doogonni suffanno yaa dikkino. Roorenkanni mootimma mitiinsitanno wolqa goofimarchi maa ikkara dandaannoro Tigrayete baxxitino wolqanni rosicho adhitanno gede assinoho.
Wolootu gawajjo aana kalaqantanno horo goofimarchi akkimale ikkasi afate kaa’litanno. Ikkeennano yaaddo dino yine ofolla dihasiissanno. Olu uduunni amadooshshi amanyooti hee’ra hasiissanno. seeriweelo doogonni gobbate aana fincaminoha olu uduunne miteekkine qorqorate yaachishannoho. Konni daafira tenne ikkito amanyoote amadisiisa hasiissanno. Aantete halashshine loonsanniha ikkanno. Adawu bissanna dagate tantano mitteenni mittu illachiranna gobboomu sokkora loossanno injoo kalaqa hasiissanno.
Bobbaasote soorro assa hasiissanno. Olu yanna bobbaaso wole yannanni baxxitannota ikkasenni kunino taashshinanniha ikkanno. Dagate tantano olu gedensaanni wolu oli agarannose. Latishshunniwa higatenni woyyaabbino gobba kalaqanna siyatantannokki gobba gatamara hasiissanno. konnirano reekkote aana kalaqaminori yaachishankera dihasiisanno.
BAKKALCHO:- Federaalete polise danna tayisse sa’anno jaddono gargartannote. Konni deerrinni tekinoloojenna egenno noonsa: wolootu kalqoomu uurrinshuwa ledo mittoo’ma kalaqqino?
Komishiner Mesfin:- Federaalete polise uurrinse Soojjaati Afrikira Tonne ikkitanno gobbuwa ledo qinaambe gutu hajubba aana loonsanniha ikkanna danna tayissanno jaddo gargaratenni gummaamo looso loossanni afantanno. Qooxeessu gobbuwa ledo qajeelshunni mittoo’manna Soojjaati Afrikira polisete qajeelshi mereersha ikkate uurrinshuwa gatamarranninna halashshine loonsanni hee’noonni. Itophiyu polisete Yuniversite wolootu gobbuwa ledo jaalooma kalaqqanni afantanno. 193 ikkitanno gobbuwa miilla ikkitino Inter Pooli miilla ikkasenni mitteenni halamate looso loonsanni hee’noonni. Soojjaati Afriku gobbuwa polisete komishinooti ledo mitteenni loosate sumuu yinoommo. Kooriyu, Chayinu, JermeNe, Ferensaye, Awuroppu mittimmanna labbinori sumimmete aana iillinoommo. Itophiyu polise kalqoomu egennonna dandoo afidhinore assate loonsanni hee’noommo.
BAKKALCHO:- Federaalete polise sokkonsa gumultanno gede dagatewiinni mayi agaramanno?
Komishiner Mesfin:- Daga ninkera illEnna macca ikkite loossara hasi’neemmo. Keerehonna ga’labbote kaa’lamaano ikkite millissanno gede hattono cancishaanotenna seeriweelootaho goda ikkitannokki gede hasi’neemmo. Jaddo gargarate dagate ledo loosa hasiissannonsa. Keeru hoongi baatisiisannonke waaga la’nanni hee’noommo. Lowo coyi gawajjamanno; nookkihu gede ikkanno. Konnira keeru heeranno gede polisenna daga qinaabbe loosa hasiissannonsa. Keere buuxisa gutu looso ikka noosi yitanno uurrinsha heedhankera hasiisanno.
BAKKALCHO:- Federaalete polise aantete yaaddote yite heddannori hee’ranno?
Komishiner Mesfin:- Teknolooje abbitinorinna qinaabbino jaddo aantete yaaddonkeeti. Qooxeessaho kalaqantanno gaance, Yukreenetenna Ruusiyu mereero assinanni hee’noonni oli minke aana akkimale mitiimma kalaqanni afamanno. Waagu lexxo, millimmote agawo, gobbayidi laalchi aana irkiraano ikka yaaddo ikkitanni afantanno. Qooxeessu Jio – Poletikse yaachishshannonke. Dirrate kiiro massagaanonke shettanni sa’ino; xaano yaaddo ikkite afantanno. Gaance hiittoonni qeelle hiittoonni hee’neemmo yitannoti wo’munku woyti yaaddooti. Cancu millimmo gata hooggu geeshsha xaano yaaddo no. Poletiku bissano sumuu yite millisa hooggu eega xaano ninkera yaaddote.
BAKKALCHO:- Lamalate wosinchonke ikkite oottonke xawihshira wodaninni galanteemmo.
Komishiner Mesfin:- Anino galateemmo
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Onkoleessa 11, 2014 M.D
