Bisi’nkehu dhibba gargadhate amanyooti bisinke infekishiine woy hadho afi’rinore gargadhanniha bisinke amanyooteeti. Kuni amanyooti haammata nyogoore (cell), tiishuwanna woleno bisu aana gawajjo iillishshara dandiitanno bakiteerubba, paatojiinenna vaayirese agadhate mittimmatenni loossanno; orgaaneno amadanno. Keera’minokki gargadhate amanyootinni dhibba shotu garinni hoo’linara didandiitanno.
Konniraati bisinkeha dhibba gargadhate amanyoote ayee woyteno kaajjishi’ra hasiissannonketaati fayyimmate ogeeyye amaaltannohu. ‘’Healthline’’ yaamamannohu fayyimmate mashalaqqe aannohu qoolisi aana fushshino mashalaqqenni konni woroonni xawinsoonniri lee sagalla bisinkeha dhibba gargadhate amanyoote kaajjishshara dandiitannoreeti yaanno.
1ki:- Haanja Shae
Haanja shae giddose haammata bikki noonsa ‘’Oksiidentoota’’ amaddino. Kunino bisinkeha dhibba gargadhate amanyoote gumaamo assanno. Baxxinohunnino ‘’tiniest’’ yaamantanno shae giddose ‘’Flavonooyidise’’ nna ‘’Ippigalokaachiin’’ yaamantanno shiilo giddose amaddinohura bisinkehu dhibba gargadhate amanyooti loososi garunni loosanno gede jawa kaa’lo assanno.
2ki:- Mixaamixo
Mixaamixo ‘’Vayitaamin C’’ nna ‘’Beetta Kaarootiin’’ yaamantanno shiilonni baraadhinote. Konni kaiminni mixaamixo bisinkeha dhibba gargadhate amanyoote kaajjishatenni sae keeraa’mino gogi hee’rannonke gedeno dandiissiissanno.
‘’Vayitaamin C’’ bisinke goga keeraa’minoha assanna ‘’Beetta Kaarootiin’’ yaamantanno shiilo kayinni ‘’Vayitaamiin A’’ widira umose soorratenni keeraa’mitino la’’ate dandoo heedhawonke gede assitanno.
3ki:- Jaanjiweelo
Xagisate horo noosihura jaanjiweelo batinyu manni horonsi’ranno. Jaanjiweelu fayyimankera baca horo aannoha ikkanna bisinkeha dhibba gargadhate amanyoote dhaawate widoonnino kaa’losi luphi yitinote.
Baxxinohunnino jaanjiweelu xissantino kokke xagisatenninna looqqi assate macciishshamme hursatenni ikkannosihu dino.
4ki:- Paappaayyu
Paappaayyu ‘’vayitaamin C’’ baraa’rinohanna bisunniha dhibba gargadhate wolqa dhaabbanno gumma dani giddo umiho. Konninni sae paappaayyu ‘Maagnizheeme’’ nna ‘’Potaashiyeeme’’ yaamantanno shiilonnino jiroo’minoho. Paappaayyu ‘’Pappeyin’’yaamamanno inzaayimeno giddosi amadinoha ikkanna tini Inzaayime bisu aana kalaqantanno darshe hoo’late woy gargadhate kaa’litanno.
5ki:- Waajjo Tuma
Waajju tumi fayyimmanniha qara sagale ikke kiiramanno. Waajju tumi duuchanta sagale giddo makmaanote gede ikke shiqanno. Giddosi amadino ‘’Aliik’’ yaamamanno kemikaalete karsi bisunniha dhibba gargadhate amanyoote kaajjishate widoonni assanno kaa’lo luphi yitinote.
Waajjo tuma barru baala saga’la bisunniha dhibba gargadhate amanyoote kaajjjishate calla ikkikkinni mundeete boombe ledo amadisiisaminohunni kalaqantanno dhibbuwa hoo’late widoonnino jawu loosi noosi.
6ki:- Burtukaanenna Loome
Bisinkeha dhibba gargadhate amanyoote dhaawatenna meessaneeto dhibbunni agadhate hasi’ranno woyte batinyu manni burtukaane horonsi’ra batisanno. Korkaatuno burtukaane ‘’vayitamiin C’’nni jiroo’mitinoha ikkasenninna bisunniha dhibba gargadhate amanyoote lowontanni lossitannohuraati.
Burtukaane calla ikkikkinni ‘’Siitriik asiide’’ giddonsa amaddinonna Loome labbino gummano ‘’vayitamiin C’’nni jiroo’mitinore ikkansanni bisunniha dhibba gargadhate wolqa lossitanno. Konni gobbaanni tini gumma kokketenna sanote infeekshiine hattono buusano uurrisate wolqano noonsa.
Bue:- (Healthline)
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Dotteessa 13 , 2014 M.D
