Abrahaam Saamueel
Kalqete deerrinni ilantanno qaaqquulli mereero xibbunni mitte anga (1%) ikkitannori buqqeette lopho anjenni gawajjantannota addi addi xiinxallo caakkeesitanno.
Kuni dhibbi seennunni roore labballu aana kalaqamanno. Konni dhibbinni gawajjantino qaaqquulli wolootu qaaqquulli ledo heewinsiro addi addi bisunna buqqeete dhibbira reqecci yitanno.
Haammata yannara buqqeete lopho anjenni gawajantino qaaqquulli roorenkanni marquullu heedheenna xaadannonsa. Buqqeete lopho anje noonsa qaaqquulli kaa`lannonsahu nookkiha coy`rate, qaafate, uddi’rate woy saga`late rosa seeda yanna adhannonsa. Rosinsa aanano qarru xaadannonsa daafira haammatu qaaqquulli roso dijeeffissanno. Konnira wolootu darawonsa ledo taalo rosa dandiitannokki daafira suuta rossanno gede assa hasiissanno.
Buqqeette lopho anje yaa mayyaate?
Buqqeete lopho anje (Intellectual disability) buqqeete xe`ne woy keeshsho xaaddanno yannara woy buqqee kalaqamunni afidhino lophote deerra agadhite lopha hoogatenni kalaqamanno dhibbaati.
Buqqeete lopho anje dhibbi xawishshi qara gede, addi addi lophote dandoo anje abbanno dhibba ikkasiiti. Lawishshaho, afuu dandoo, qaagatenna huwatate qarri, dagoomu, bisu millimillo lawannorichi lophote anje abbanno dhibbi danaati.
Konni dhibbinni gawajjantino qaaqquulli shiima buqqeete dandoo (lower intelligence) afidhanno daafira dagate ledo heedhanno woyte barru loosonsa garunni loossannokki gede assannonsa dhibaati.
Buqqeete lopho anje kaimi mittu qaaqqi 18 diro wo`misikkinni hiittenne yannara hanafanno qarrinni kalaqamara dandaanno. Ilamara albaanni, bisu gawajjamanni, dhibbunni woy buqqeete giddo qarri kaiminni kalaqamara dandaanno. Haammatu buqqeette anje lophora reqecci yitanno qaaqquulli dhibbinsa kaimi mamiinni ikkinoro afate dandiinannikkita fayyimmate ogeeyye coyidhanno.
Buqqeette lopho anje badooshshu malaate
• Huwatate dandoo anje (IQ) 70 na hakkiinni woroo higguro; mittore loosate qarrama; Meessaneete agadhate qarri; dagoomu dano qarra
• Meessaneete massagate dhuki anje; Looso loosate dandaa hoogate qarra; Rosa hoogate qarra labbannoreeti.
Buqqeete lopho anjera reqecci assitanno korkaatubbanna taraawanno doogo
A. Godowi yannara:- togo yaa qaaqqu ilamara albaanni reqecci assitara dandiitanno qarrubba yaate.
Lawishsha:-agatto aganna wole jalli assitanno araddo horoonsi`ra. Godowi yannara du`nantanno mundee;
Godowi yannara amate aana kalaqamanno addi addi dhibbi gawajjonni; godowi yannara meyaati sigaara wiliishshanna godowi yannara kalaqantanno sagalete anjeeti.
B. Ilate yannara: togo yaa qaaqquulle ilate yannara reqecci assitara dandiitanno korkaatubbaati yaate. Lawishshaho:- yanna iillitukkinni ila, qelpheepho aja, ilate yannara qoonchu aana iillitanno gawajjooti.
C. Ilate gedenoonni:- qaaqqu ilami gedensaanni dhibbaho reqecci assitanno korkaatubba:-
Lawishshaho:- addi addi dhibbi/ haxo mooshshanno dhibbi (maajiraate gettir); qoonchu aana iillitanno gawajjo; sagalete anje korkaata ikkitara dandiitanno.
D. Sirchu (zeremelete) ledo amadamino qarrino korkaataho.
Buqqeete lopho anje gargarranni doogo
• Agattonna wole jalli assitanno araddonna itse godowi yannara horoonsi`ra agura
• Godowi yannara taaltino sagale sa`gala hasiissanno
• Godowi yannara fayyimmate uurrinshara harunso assanna dhibbu hee`riro rahotenni xagisi’ra hattono qaaquulle yannatenni kittiwaate aa
• Godowi yannara uynannita foolikki asiide garunni aa hasiissanno.
• Taayroodi hoormoone anje ikkara dandaanno daafira buuxo assi`ranna xagga adhate; qoleno qaaqqo dhibbu amadisiro rahotenni fayyimmate uurrinshara massine xagisate.
• Qaaqqo jaddotenni gargarate/ baxxinohunni qooncho gawajjamannokki gede qoropho adhate.
Buqqeete lopho anje dhibbira assinanni xagichi
• Meessaaneetensa agadhitanno gede rosiisate; cee`mitukkinni afoo coyidhanno gara assate
• Uddidhanno gara rosiisate; shumate mine hiitto horoonsidhannoro rossiisate; addi addi dagoomu millimillo aana beeqqaano ikkitanno gede assate.
• Mini manni ledo mini giddo assinanni loosi aana beeqqaano ikkitanno gede kaa`late; fayyimmate uurrinshara ogeeyyete irko afidhanno gede assate.
Buqqeete lopho anje mitte higge kalaqanturo mulenni dihigganno. Konnira annuwunna amuwu woy lossitannori qaaqqinkera buqqeete anje no yite heddannoha ikkiro, rahotenni qaaqqo fayyimmate uurrinshara massine xagicho afi`ranno gede assa hasiissanno.
Bue:- Qiduusi Amaanueel Ispeeshalayzede hoospitaale Dagate xa/ mo/komu/ dayrektoreete
Bakkalcho Badheessa 29, 2014
