Techo techo batinye owaante uynanni uurrunshuwa hajo gudisiisi’rate marriro hajo gudisiisi’nanni doogo woxe, afoo, gosoomittete mittoo’manna biilloonye ikkitanni daggino. Hajo gudannohu bikkinni hajo gudisiisi’ranohuno bati’rino.
Hajo gudisiisi’nanni doogo afinokkihu woyi afe hee’renni qoosso’ya woxunni dihidheemmo , afuu maate di ikkeemmo yinohu kayinni lowo geeshsha shota hajo sa’’aattate calla ikkikkinni barrubbate geeshsha afi’rikkinni keeshshanno.
Taje baino ,Networke murantino, malaatissannori die’ino , gambooshshu aana no w.k.l yitanno gariweelo korkaattanni seeru doogonni hajo gudisiisi’ra ilaala ikkitino. Tenne baala cincine sa’’a hoongiro; hajosi seeru doogonni guxxa hoogino hajamaanchi tootayyaawa batidhusiro; baxikkinni hajosi hajo guddannorira uyee seeriweelo doogonni guxxate wo’naalanno; guxxannono.
Tini baalanti batinyootu affe heedhenni affinokkihu gede ikkite sa’ino wolootu kayinni sa’ino doogooti.
Mussinnu, gosoomimmanna biilloonye doogimale horonsi’ra batinye daga wi’lishiishsanninna yaachishshanni afantannota gobba gashshite noo mootimmano affino hajooti.
Affeno paarte babbaxxitino biilloonyu deerri aana ofoltino miillase akatoomu qarri noonsare, loosoho ikkadda ikkitinokkirenna woloota amadantino korkaatta keenatenna qarrubba badatenni 10 kuminni kiirranni massagaanonna loosaasine aana addi addi qaafo adhitinnota egensiissino.
Tini mu’rono batinye daga hagiirsiissinotanna ga’a woyyaabbino massagaanonna dagate owaataano kalaqantanno yitanno hexxo kalaqqanno. Xaano ikkiro kaajjite sufa noose.
Qaafo eelaanni nooha calla kissannota ikkitukkinni angansa mussinnunni ba’inore baalanka kikkissannota ikka hasiissannose. Xa adhinoonni qaafo xaa yannara leellanno batinyu qarrinni la’nanni woyte shiimate. Konnirano qarra kaimunni mooshsha hasiissanno.
Booto mooratta amandoonni mooraanchi amasi ‘’Mayilla quuphe moorummo woytella qorichishoottaero yino’’ yinanninte gede hanafote taashshinoonnikkihu owaante aate amanyooti ga’a gobba hendannikkinna akkimalu akati giddora eessara dandaanno. Konnira hananfoonnihu co’isate loosi kaajje sufa hasiissannosi.
Mitiimma kaimunni mooshshate alinni eeli geeshsha noo massagaano, ogeeyyenna loosaasine mule hee’ne harunsa hasiissanno.
Hasiisanno qorqorshano assa hasiissanno. Mittu mittunku massagaanchinna loosaasine angansa mussinnunni co’issona; loosu dippiloomaaseno ayirrisanto. Hajamaanchu nugusaho yinanni yaatto yaatto ikkatenni sa’e uullara dirrite dagooma horonsi’raano assitona.
Gobba lophitannohu moorunni, bainchu assootinni ikkikkinni cee’minikkinni jawaante loosatenniiti. Maatete heeshsho woyyaabbannohu daafurre loosatenniiti.
Moorunni, qaraxo raaqatenni , e’o maaxatenni , laalcho maanxe dikkote aana laalchu anje kalaqantanno gede assatenni di ikkino. Seerunnita ikkitinokki doogonni gamba assi’nanni woxi buqqeete keere aannoha di ikkino.
Hiittenne amma’no rosiishshinni loonsoonnikki horo afi’ra gimbanni ikkinnina di irkinsanni. Konni daafira mooru ayyaanaameno ikko ayyaanaame ikkitinokki doogonni la’nanni woyte adhamooshshe di afi’rino.
Mittu mittuonka jireenyino ikko lopho kakkaooshshunni, egennotenni, akatoomunni, dandootenna soqqamaanchimmate hedonni gotti yaa hasi’ranno. Jireenyuno Itophiya lophonniwanna jireenyunniwa iillisheemmo yaanno woyte; lophitino paarte ikkite afama, hala’lado laooshshi noonsa massagaano bobbaase ikkara dandaanno.
Tenne widoonni lophote harisho gummaame ikkitanno gede mooranna daga gawajja ajisha, dancha akatooma, egenno, dandoonna soqqamaanchimma gotti assine leellisha hasiissannota huwante loosa hasiissanno.
Dagooma yaachishshanni noore danchu gashshooti qarrubba, seeriweelo harinshubba, moora, gatisa qara mootimmatenna jireenyu paarte looso ikka noonsa. Biilloonye doogimale horonsi’ra, gosoomimma, afuunni horonsi’ranna gubbotenni loonsanni huno soorranno looso loosa dandaa hoongiro dagannita lophote harinshonna jireenya halaale assa didandiinanni.
Konnira tenne dhaggete kaayyo guma gansiisate egennotenni ra’inore, xeertisse la’annore, yawo macciishshantannonsarenna afuu irkiraanchimmanni co’o ikkitinore hattono akatoomunni ikkadda ikkitino loosaasine kalaqa hasiissanno.
Gobbate lopho garunni la’’a dandiinannihu qarra ikkadimmatenni sa’anna hendoonni jireemyiwa iilla dandiiniro callaati.
Bakalcho Badheessa 15, 2014 M.D
