Danchu fooli noo shitto meessaneetinkera buudhineemmo woyte faayyu fooli qooxeessinkera leeltanno mannootirano su`naanno. Dancha looso loosano meessaneetinkera calla ikkikkinni wolootahono taraawanno. Kalqe soorra dandiitinori haammatu manni diru xuqa kalaqante sa’inota dhagge naqaashete. Tenne hee`noommo yannara konni handaarinni egennonna wolqa noori kiirotenni lowo manni kalaqantino. Konni giddo goobbankera Aliyye ragi qoqqowira leellannohu ‘’Awura Amba’’ Yinanni dagoomi mittoho.
Awura Ambu daga saiha haammata diro, budunna balchoomisi korkaatinni dagatewiinni xeerti`re xiinbeenna keeshshitino; lowo qarrinna mitiimma iillitinonsa dagaati. Ikkolana xaa yannara baalanta daga hanqafe mittimmatenni mannu baalu mittoho yaatenni ganba assine irkinse mimmito kaa`la jawaatate yitanno hedo kaajjinsheenna lowo haruunsaano kalaqanteenna dagoomittetenni hattono miinjunni horaameeyye ikkitanno gede lowo looso loonsoonnita buunxoonni.
Awura Ambu daga, mittimmate miillanna dagate miilla yine lamewa bandinniha ikke, maabaru miilla yaa basete leelle maabaru loosanno looso miillate ledo loosannohonna maabaru loosinni diru dirunkunni afi`nanni tirfe mitteenni beeqqannoho. Dagate miilla yaa qole hiittenne baserano hee’ro daganniha budenna balchoma ammane adhe loosu aana hosiissannoho yaate.
Techo ninkeno sewoote gafinkera Awura Ambu mittimmate maabari millimillo kikkisatenni maabaru xintaminkunni kaayse loosino loosonna xaa geeshsha noosi jiro hattono sewoosi maa labbannoro tittirshunni la”atenni wolootahono rosicho ikkano gede togoonni shiqinshoommo.
Awura Ambu daga baatto loosidhe, angate ogimmanninna wolootu loosi mittimma halante loosate kaima assite shiimu woxinni noonsa manninni haammata anga ajjinno manna ganba assite loosatenni mittimmatenni loosa maa labbannoro leellishate illacha tugge, dagoomittetenna miinju qarra tirate uurrino maabaraati. Maabarunnihu loosu harisaanchi kalaa Zeyenewu Alemu, maabaru miilla baala dhukinsa fajji garinni loossannonna tirfeno taalo beeqqitanno maabara ikkitinota kule, dhuku noosihu dhuka hooginohura irkisanni miinju soorro abbate yiino. Miinju soorrono wolootano mitteenni taalo hanqaffinotanna horaameeyye assitannota coyrino.
Awura Ambu maabari xintaminkunni 1964 M.dirinni kaayse lowo qarrinni saayse 1978 M.diro wirro maabaru uurreenna miinju lopho woyyaabbanni dagginota maabarunnihu qaru loosu harisaanchi Kalaa Zeyyine Alemuhu odeessino. Tenne yannanni kaayse maabaraho hedo cu`mishiishate looso loosatenni mitu hajajannoha mitu uurre la”annoha mito maafame hee`ranno amanyoote gatisate mittimmatenni loonse lophatenna taalo beeqqaano ikkkitanno gede loonsanni hee`noonnita kulino. Ikkinohura jawanna maala`linanni looso loonse dagoomittetenna miinjunni horaameeyye ikka dandiinanni.
Maabaru 77 labballo 97 meento xaphomunni 175 miilla hanqafinoha ikke, maabaru miilla wo`manta qoosonsa agarre; wolqiweelo irkisatenni kaa`lamme loonsanni. Maabaru loosenna laashshe shiqishanno laalchi giddo Nuugete zayte, addi addi budu uduunnichi, quuphe qaltanno lukkuwa ceatenni quuphe halashshite dikko fushshitanno. Kiliniike, uduunne gonbanni udunnichi, gide duunnanni magazeene, gidu daammi, saada soorre hira, suuqqa, shiimmaadda hoteella, hattono addi addi laalcho qooxeessu dagara shiqishanno.
Qooxeessu daga gobbaanni baxxinohunni Nuugete Zayte Addi Ababu Quchumi dagara Jemo, Saalite Mihiretete qooxeessira lame suuqe fante Nuugete zaytenna baaltinna hala`ladunni dikko shiqishshanno. Ledeno angate loonsoonni budu uduunne qoxeessu dagaranna Addi Ababu Quchumira hajajotenni shiqishanno. Quchumma qixxeessitanno reqecote yannarano beeqqaano ikkitanno. Xaa yannara laalchu anje xaaddanni noonsa korkaatinni lowore loosa hooggurono; Nuugete Zayte barrunni sase kume leetire laashshite dikko shiqishanno.
Maabaru kalaqinno loosu kaayyonni qooxeessu daga garunni owaante aanna miillano miinjunni horaammeye ikkitanno gede assanni leellanno. Qooxeesaho miinju qarra tirate umisi qeechano fulanni no. Konni daafira daga baalanti konne looso ogimma assidhe qooxeesano soorrate hashsha barra loosa hasiissano doogo ikkitino daafira maabaru jawaate loosanno. Baalunku manni maabaru looso huwate suwino wodaninni jawaate taaloonyunni kaa`lame loosiro lopha dandiinannita maabaru ammanano.
Miilla loossanno handaarinni beeqqaano ikkite loossanno loosinni gobbaanni uminsa loosono loossanni afidhanno eo nooti heedheennanni diru dirunkunni maabarunni afidhanno eo looso harisate ikkannoha gatinse; tirfe mittu mittunkura taalo beenkanni. Konnira miillate miinju dhuki qarransa tire horaammeeyye ikkitanno gede assinonsa. 130 kumi birri kaimaho amade kainohu Awura Ambu maabari, 2000 kumi M.Diro afamishsha afi`ri yannanni kaayse xaa geeshsha 12 miiliyoonenna 8 xibbi kumi birri kaapitaale noonsa.
Konni giddo afi`rino tirfe 553 kume 975 birra maabaru miillara taalo beehatenni miinju horaameeyye assinoonni.
Dagoomittete qeechasi fulate widoonni Awura Ambu maabari miilla dagate haammata latishshu looso loossino. Lawishshaho, maabaru afi`rino tirfinni xibbuunni 80 anga fulo maabaru asseenna qooxeessaho laayinki dirimi rosu mine loonsoonni.
Konninni lede, addi addi fayyiimmate widoonni mitiimma woy xisso noo dagaranna loosidhe affannokki jajjabbu mannira sagale shiqishshe gallanni baycho loosse irko assitanni no. Goboomu hajorano maabaru noosi dhuka seekke horoonsi`re dawaro aanni leellanno. Maabaru umisi horonni roorse dagate qarra tirate illacha tuge loossannoha ikkinohura mittu mittunku dagoomi latishshunni horaameeyye ikkanno doogo injeessate horaamimmansa buuxisiisatenna manchu beetti wo`munku ayirrisamenna baxame hee`ranno gede loosanno yiino.
Awura Ambu daga giddo meyyaatenna labbaahu looso yine bandannihu dino. Baalunku manni mittoho, taaloho. Mittu mittunku manni dhukanna egenno calla la`ne looso uyinanni; konnira looso cee`mannokki dagoomi noo base ikkino daafira aye loosono loonsanni. Hedo calla luphi yiteenna dandoo calla ammanne hiikkonne loosono loonse soorrammannita huwante qooxeessaho noo manni haammatu xaa yannara loosu bude soorre ammane adhino daafira mittu qarri dino.
Dagate giddo noohu danchu rosichi gobbatenni sae kalqete geeshsha afaminoha ikkino daafira keere, irkisamanna mittimatenni lonse lophinanni gara rosiisanno. Sufeno baalunku manni miittoho, taaloho yaanno garinni dagate rosicho ikkanno coye uyne, mimmituuwa kaa`lamannita hiikkono marre loonse hee`ra dandiinannita kaajjinshe sufa hasiissanno.
Dannu nooikkihu Awuru Ambu daga, manchi beetti taalo ikkinota rumushshuno mitto ikkinota ammananno. “Mannu sirchi gobbate bati’rino ikkinnina rumushshisi mitttoholla” yitanno hedonni huwattino dagaati. Konnira daga baala mittoho ikkinninna konni sirchiniiti isi, togooho yine ikkikkinni mannu hedotenni baxxannoha ikke, sirchunni mittoho yaate. Amma`nono ikkituro mannu mittu maganninni woy kaaliiqinni ammananno. Ikkollana, hakkuy garinni amma`note su`mu baxxinoha ikkirono, amma`note widoonnino giwama di-hasiissanno.
Awura Ambu daga saiha haammata diro dagate wiinni iillitinosi xiwonna maafammenni lowo qarri aana tugame keeshshe; basete base daramino. Darammete gedenoonni qaesira hige loosi’ranni keeshshino baatto horranteenna galtanno mini callu gatinonsa. Dagate massagaanchoti yine woshshinannihu “Zumura” yinannihu roduuwinke ledo baattote korkaatinni giwama di-hasiissanonkena mannu baattote loosinni calla ikkikkinni wole loosono loose lophara dandaanno yitanno hedo giddo wodhe, bashsho rosino ogimma “Shimmanu” /budu uduunne gowate loosinni ledosi dagara qajeelsha ee loosu giddora eessino. Konni handaarinni addi addi qajeelsha qajeeltino daafira konne looso halashshatenni techo lowo ogeeyye afi`ra dandiitino; hattono industirete handaarinni bobbakke miinju horaameeyyimma buxisiisidhe jiraameeyye ikkitino.
Suffe, ontu diri giddo Awura Ambu maabari woyyaabbino milli-millo asse guma gede Hoccu loosi woy Gaarmenetete faafirika uurrisate 500 xibbe ikkano mannira loosu kaayyo kalaqate, ijaaru loosinni, hoteeletenna turizimete, hattono Sase beeddakko Hoteele Worratu Quchumira loosate addi addi ijaaru uduunne loosate, hattono Awura Ambu Maykiro Finannsete uurrinsha suuqidhanni noo miillansara womaashsha dhuka kaajjishate doogo injeessate mixo mixidhe loossanni leeltanno. Ninkeno, tini hala`lado gobboomu mixo seekkinota ikkitanno gede halchonkeeti.
Abrahaam Saamueel
Dotteessa 28/2013
