Itophiyimmate balchooma agarre Afrikimmate mayimma gotti assine Afriku daafira amaalate daggino Afriku massagaano adhate qixxaawo gundoommo. Quchuminke Afriku quchumimmara ikkanno balaxote qixxaawo jeefisse daanno wosina agartanni afantanno. Itophiyu daga wosinansa daraarotenni, hawalle keerunni daggini yite adhite wonsisi`rate qixxaawo assitino.
Addis Ababaho arfaasa 25/2014M.D 35ki yannara harinsanni songo Afriku massagaano woyyitino muro sayissannonna gobbuwate daafira amaaltannoha ikkannota gobbuwate daga hexxo assidhinno. Afriku daga uminsa hajo aana amaalante seekkannonsa muro saysate doodhitino quchumi Addis Ababu keeshshonsara dancha amaaleteno injiinoha ikkanno gede mitti mittinke qeecha agarranni.
Pan Afriku wodho harunsite Itophiyunniha kaajjado uurrinsha ayirrisse songo Addis Ababaho assinanni gede fajjitinori Afriku massagaano Itophiya gotti assitino. Afriku mittimma miilla gobbuwa massagaano songo Addis Ababaho harinsanni gede muransa Itophiyu insara assino kaa`lo habbinokkitanna Itophiyu daafira noonsa ayirrinye xawisino hedeweelchooti.
Itophiyu sannate giddo baalante Afriku gobbuwara huuro ikkatenni, Afriku wolaphora hinccilaallo ikkite, pan Afrikaanizimete hedo kalaqantannonna lophitanno gede jawa massagaanchimmate qeecha fultanni keeshshitino. Afriku gobbuwa kadote gashshootinni wolassate bareendetenni assinoonni millimmo hedotenni babbadante keeshshitinota Afriku daga mitto assite, gutu foreme qixxeessidhe qarrubbansa daafira amaalantanno gede wolootu Afriku daga ledo kaayyo kalaqqino.
Pan Afrikaaniizime Afriku baattora niyuuklerete wo`naalsha assinannikki gede uurrinsoonniho, koliddu kalqete aana daraartanno gede assinonna kolishu kuuli luphi yee leellanno gede dandiisino. Hattono rodiimmate qacce hala`lite leeltaranna qeelle ikkitanno gede assitinota haammata afaaleeyye xawissanno.
Itophiyu wirro techohu Afriku mittimma, alba Afriku mittimma uurrinshi safmanno gede jawa looso loossino. Yannate Itophiyu Afrikimmate hajo umi ajanda assiteetinka gobbuwate mittimma qitiissitinohu. Pan Afrikaaniizime techohu Afriku mittimma safantanno gede jawa kaa`lo assinonna Afriku daga xiiwo kalaqqannore ikka dandiitannota buuxisiisino.
Gaanunnihu umi pirezidaantchi, xaphoomu ministirchinna pan Afrikaaniizimete sharramaanchi Kuwaami Nukrumi techohu Afriku mittimma; hatte yannara Afriku mittimma uurrinshi onkoleessa 1955 M.D Addis Ababaho safami woyte coyi`rinore qaango. “Techonni mitto ikka hoongummoro ba`neemmo. Miinju wolaphonke buuxantannohu mittimmankenniiti” yino. Nukrumi coyi`rino coy kaiminni Afriku daga mitteenni uurransa baxxino garinni hatte yannara kadote gashshooti giddo keeshshito gobbuwara lowo geeshsha hasiisinoha ikkasinnino ale tii“u hajo ikkino.
Itophiyahono hasiisannota finqila hoongirono noose uurrinshi kaajjado ikkasinni wolootu horaameeyyimma gotti yite leeltara dandiitanno. Afriku mittimma kalaqantanno gede qiniiticho anga ikkitinoti Itophiyu; bero galchimi gobbuwa Afriku aana tuggino qambara sharrante qeelatenni baante gundannikki ayirrinye guggu`litanno gede assinose.
Afriku roduuwinkera bero waajju baarigaari albaanninna badheenni xaadinsa saatera Itophiyu albaanni balaxxe fulte kaa`lo assitanni daafurtino. Techono Afriku dagara qeellete lawishsha, mittimma kalaqantanno gede motore ikkitinoti Itophiyira Afriku roduuwi hiitte yannannino ale hasiissannose. Korkaatuno xawoho. Gobbanke Itophiyu giddoyidinna gobbayidinni xaaddinose tii“u sharro kaiminni tini songo Itophiyaho danchummatenna qeellete duduwo didumbanniha ikkara barru shiqqi yee no.
Galchimi gobbuwa kaphu duduwinni hembeelsitino kalqera keere ikkanke leellishshanno bare fanantino. Uminkenni uurrine Afrikimmankenni biinfoommo daga ikkanke la`anno. Itophiyu qeelle gibburono adhitanno gede ammana hoogurono buuxxanno gede assannonsa.
Itophiyu dikeereho; haammata Afriku massagaano songo beeqqitannota agurranna noorino gobbayidi qansooti quchuma agurte fula noonsa yaatenni luphiima deerrinni tuqu xaadooshshi aana harinsanni keeshshinoonni gaado xawo fushshatenni, addintanni Itophiyu ammansiisanno keere umisenni buuxisiisa dandiitannota ikkase; quchuminke Addis Ababuno hiitte yannannino ale keeraa`minohanna biifado ikkite albi gedeno Afriku quchuma ikkite sufa dandiisanno dhuki noose gobba ikkitinota buuxisiinseemmo dhaggeeti.
Itophiyu aana giddoyidinna gobbayidi baarigaarra mitteenni ka`ino yannara Afriku rodiimma hiitte yannanni ale kaajjisha hasiissanno tenne yannara; Afriku mittimma miila gobbuwa massagaano sumuu yite mittimmate songo Addis Ababaho harisate daansa baantoonninsa waaga shota gede la`inokkita leellishanno.
“Manchu” yaa mannu nookki barra manna ikkinoho yinannihu gede Afriku roduuwinke qotensa mannu nookki yannara hale ikkine leellinshummonsa gede baala ninkerano techo hale ikkatenni mittimmansa leellishshinonke. Afriku roduuwi assinoonnisare habbukkinni dhaggete songora beeqqate Itophiya keerunni daggino. Roduuwinke layinki mine`nera hawalle keerunni daggini.
Afriku Mittimma Songo Addis Ababaho Ikkase Galchimi Gobbuwa Umo Heeshshi assiisse,Itophioyu Haxo Gotti assitannote
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Arfaasa 26, 2014 M.D Hamuse
