Barrunni mitto barra hiyyeeyye amaalante Gereewunniwa sokkaasine sokku. Hiyeeyyete gaamo Gereewu olla marte iiltu. Gereewuno Hiyyeeyye daggino yite maaxante gooffu. Hadirinsa giddo maaxante ofoltu. Hiyyeeyye kayinni sunuu yitenna adawante;
“Gereewo massillaabbinoonte; keere hossini” yitu.
“Yekkeeroteeti dangoommohu” yitu Hiyyeeyye.
Gereewu suutu suutunni maaxantinowinni fultu.
Gereewuno “Ninke yekkeerotenni ammaneemmo. Maayyena maaholla dagginoonni? Yekkeerote hedo hiittoota amaddine dagginoonni? yitu.
“Mittu qarrisinonke coy xaadinonkehura amaallammo`nera hasi`neeti dangoommohu” yitu sonkoonniri Hiyyeeyye.
Gereewuno kawa ka`a mimmito la`e; “Maati? Amaalammummoro tidhamannokki coy horontanni dihee`ranno. Qaru coy
mimmitunniwa shiqe hasaawatena. Hanni kullenke.” Yitu.
Hiyyeeyyeno “Maganu oo`ne. Mitiinsinonke coy maati lawi`ne? kuneeti kalaqammummo hanafe Woshshu ledo hashsha barra sharrameemmo. Qarrinke kaimino gumulono
Woshshaho. Kuri rumantino Woshshi ninke la`u kiironni woddanno, coye hasidhannonke, ollaano waaddino. Ninkenna ki`ne jaalloo`manna keerira qara guffa ikkitinori Woshshaho.” yitu. Gereewuno “Maayyena maa assino? hiittoo hayyo kalanqummorooti tenne guffa huna dandiineemmohu?” yituta
Hiyeeyyeno “Ki`ne maayye yitiniro hayyo dihoongeemmo” yitu.
“Hanni hayyo heedhuro kullenkexa?” yitanno Gereewu
“Mootichi`nera kulle. Woshshu tolino`nekkita, keere`neno huntinota huwachishshe. Shorrantonke yiiyye! ninkeno ki`neno raarensanni fooliishshidhinanni. Keere afidhinanni.” Yitannonsa.
“Kuni shotareeti. Kulleemmosi.” yitu Gereewu. Tennenni sumuu yite Hiyyeeyye qolte hadhu.
Gereewuno Woshshu shorramanno gede mootichinsara marte ku`litu. Mootichuno me“e sanna minesinna qaesi agartanni keeshshitino Woshsha minisinni fushshe shorrinsa.
Hakko barri gedensaanni shaqqadda Gereewi sannate agaraanonsa hooggu. Mukkurraamma Hiyyeeyyeno gangalattanninna Gereewo mitto mitto xinqitanni ittunsa.
Yekkeerote tiro afa hooga rumote.
Bue:- Maattote anni; Eezopinni adhinoonniho.
Bakkalcho Bocaasa 2, 2014
