Akkalu diri saeenna haaroo diro e’noommo. Diru kiiro garinni haaro diro yiisiisannohu barru hashshenna soode wole barra ikkino daafira ikkikkinni manchi beetti loosanno danchummate assootubbanniiti. Oyimbarri akkala dirootinka. Bero haaro diro e’noommo. Techo haaru diri layinki barra amandoommo. Manchi beetti barru barrunkunni keeraatunni hee’ratenna loosi’ratenna duuchankare assi’rate keeru hee’rara hasiisanno. Keeru hallanyunni, maatetenni, qooxeessunna gobbate deerrinni garunni agaramara hasiisanno. Amma’note annuwano tayxeeha haaro diro korkaata assite qarunni sayissinohu keeru hasiishshi daafiraati.
Itophiyu Ortodokisete amma’no massagaanchi Bitsui Woqiddus Abune Maatiyaas balaxaanchu paatriyaarikichi tayxe haaro diro laise saysino hawalle iillishi’ne yitanno sokkanni; mimmitu ledo gaance, hude, olu, buxima, danchu gashshooti qarrubbanna duumballicho hedubba kalqete albaanni bande la’nannire assitinonke.
Techono kuri qarrubbanni fullummokkinni kaajjinshe sufisiisate wowe e’noommoha lambanni afammeemmo yiinohu Paatriyaarikichu; togo ikkitonna assootinkenni saalfantenna gaabbine maaro ea noonke ikkinnina mimmito gawajjatenna hunate ikkito sufisiisa dinonke yaanni coyi’rino.
Itophiyu wolootta kalqete gobbuwara nafa ikkitanno kalaqamu jironna qarrubba hasaambe tidhate balchoomi hee’reennasenni; dagase kayinni shettotenna qarru giddo keeshshitino ikkitubbanni fulle taalleenyunninna mittimmatenni haaroo’matenni uminke balchoominna hornyubbanni massagama hasiissannonke yaanni huwachishino.
Haaru dirinni gaancubba hasaawunni, babbadamooshshe mittimmatenni hattono sumuu assitinokki hajubba araarunni tiratenni haaroo’mino dagooma ijaarate baalunku qeechasi fula noositano huwachishino.
Amadisiiseno, haaru diri keerunniha, araarunniha, taalleenyunna mittimmanniha ikkanno gede animate halcho sokkasi saysino.
Haaru dirinni baalunku manni mixonna loosi gobbate keeri ledo xaadinoha ikka noosi. Xa hee’noommo gobboomu akati garinni keere agarsiisate loosira baalunku qeechasi fulara agarranni. Isilaamu amma’no rosiissanno garinni mannu maatete ledo keere ikkiro; bisisi keere ikkiro kalqe angasira hosiisino yinanni. Mitto mittonko barru barrunku keeri jawa horo noosi. Bero saino; ga’a dianfoonni; techohu mittu barri keeri kayinni manchi beettira jawa baycho afi’rinoho. Konnira, amma’note massagaanonni hanafe babbaxxitino massagote deerrira noori ikko baalunku qansichi barru barrunkunni keeru daafira rosiisanna soqqama noonsa; yaanno.
Woluno, haaru dirinni illachanke ikka noosihu mimmitu ledo halamate. Haammata Itophiyu qansooti kalaqamunna mannu kalaqino danonni gawajjote reqeccaabbino. Kuri mannootira iilla baalinkewiinni agarranni. Kunino mittimmankenna kaa’lamanke kaajjishannoho yiino.
Mittu mittunku manchi haaru diri mixosinni keeru daafira hajama noosi. Maatetenni kayse mimmitu ledo noonke xaadooshshe layi’ra hasiissanno. Maatetenni hanafanno keeri qooxeessahonna gobbateno ikkanno. gobbate gede keere hasi’ra calla ikkikkinni keeru soqqamaanono ikka noonke yiino.
Keeru hoonginni bacare hoongoommo yee; keeru hoonginni babbaxxitino qarrubbara reqecciissitannonke ikkitubba sufino garinni gargaratenni dagatenna gobbate keeri geinoha ikkanno gede hixamanyine qeechanke fula noonke yaanni coyi’rino. Amadisiiseno, haaru dirinni maarote, baxilleho, sumimmetenna halammete sharrammeemmore ikka noonke yiino.
Keere hoongeemmo gede assitino qarrubba, sumimmete hoongenna gaancubba ikkiturono kuri assootubba halklanyunni hanaffinoreeti. Xa hee’noommo yannara keeru ba’’anno gede Itophiyu daga mimmitu ledo giwanteenna dikkino. Qarrubba konni deerrira iillishshinori boode poletiku mannooti ofollite hasaabbe tira dandiitanno qarrubba tira dandaa hoogansanniiti.
Ikkinohura, manchi beetti minisinna qooxeessisira noo mannooti ledo hee’rannosihu keeraanchu xaadooshshi mitteenni ikkeeti Itophiyu keere geisa dandaannohu. Gobba mootimmatenna boode poletiku mannootita calla dikkitino. Gobbate keeru hoongi kaiminni roorenkanni gawajjantannori amma’note uurrinshuwanna harunsaanote. Olunna gaancuno kalaqamu danonte gede ayimma la’e baddannore dikkitino. Keeru daafira loonsannihu woloottaho yine ikkikkinni meessaneetirano yineeti. Dagate mereero mimmitu huluullamanno gede babbaxxitino dagoomitte mashalaqqe qoollanni fincinanniha hunote duduwo sharrama amma’note massagaanowiinnino agarantannota huwachishino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Wocawaaro 2, 2017 M.D
