Tittiro
Tayxe dirinni “Kaassanno gobba hegersitanno ilama” yaanno adawarshinni Woxawaajje 17 gobboomu deerrinni mitte arrishshonni 600 miliyoone chigginye kaasate mixo amande mixote aleenni 615.7 chigginye kaasa dandiinoonni.
Sidaamu qoqqowirano konni amuraatinni tonne miliyoone chigginye mitte arrishshonni kaansoonni.
Haanju harumi loossanni mitte arrishshonni tonne miliyoone chigginye kaashsho qoqqowu deerrinni Shabbadiini woradira Dila Afaraaru olliira qoqqowu pirezidaanticha lede woloottuno deerru deerrunkunni afantannori mootimmate loosu sooreeyye, amma’note annuwi, budu geerrinna addi addi dagoomu bissa leeltinowa faajjetenni harinsoonni.
Kaashshu amuraati aana basete leelle hasaawisoommori olluu teessaano mereerinni kalaa Baqqala Mitikku; haqqu
manchi beettiranna kalaqama baalanko noosi horo xawisanno.
Haqqu heeshshote. Mannunna haqqu dibaxxanno. Mi’ninannihu saga’linannhu haqqunniiti; yaanno kalaa Baqqali. Haqqu hee’riro baatto hoshooshantannokkita kulanno. Haanju haruminni chigginye kaasate looso faajjetenni hanafi kawa beeqqanni keeshshinotanna hagiirraamo ikkinotano coyi’ranno.
Mannu hee’ra dandaannohu haqqu hee’rirooti. Haqqu keereho, sagaleteno. Haqqu noowa dancha diilallo heedhanno daafira dhibbuno dihee’ranno yaanno. Haqqu Itophiyu mannira biinfillenkeeti. Xumillenkeeti. Haqqu noowa manchi beettira buqqeeno fa’nantanno.
Sidaamu manni amaalannohu, seerannohu, araarsannohu, masaalannohu haqqu caali hundaanni ofolleeti yaannohu kalaa Baqqali; konnira, Sidaamunna haqqu xaadooshshi kaajjado ikkinota kaysanno.
Sidaami giddo haqqa hawa gede dikinsanni. Fajjinikkinni haqqa kisinoha Sidaamu seeranno hayyo noosi. Haqqa ayirrinse qoqqombe amandannita kaysannohu kalaa Baqqali; chigginye kaasa calla ikikkinni garunni lattanno gede maate’yanna qooxeessu manni ledo awuunteemmo yaanno.
Woluno, kaashshu amuraati aana hasaawinsoommohu Dilla Afaraaru ollii teessaanchi kalaa Waariqo Waansarihu uynonke hedonni; haqqu buujjamiro diilallote akati soorro kalaqantanno. Xeenu anjeno heedhannohura hude dagganno daafira chigginye kaansanni hee’noommo yaanno.
Kalaa Waariqo yaanno garinni; konni albaanni qooxeessaho chigginye kaansiro manna qaxarre agarsiinsanni keeshshinoonni. Konni gedensaanni kayinni qooxeessu teessaano annimmatenni agarte awuutate hasaabbinota kaysanno.
Barraho wosina hawalle daggino yee haarinohu Aliyye Sidaami zoone qaru gashshaanchi kalaa Addisu Qaa’miso coyi’ranni; zoonete mitte arrishshonni 1.9 miliyoone chigginye kaansannitanna konni albaanni kaansoonni chigginye kaiminnino diilallote akati woyyaawanna hattono bushshu shiilo lexxitanni dagginota kaysanno.
Laalchonna laalchimma lossate bushshu shiilo hedhanno gede assa hasiissanno. Bushshu shiilo heedhannohu kayinni haqqu hee’riro ikkasi coyi’ranno.
Amadisiiseno, “Annuwanke ragisiissinonketa kalaqamu jiro ninke horoonsi’nanni hee’noommo. Ninkeno aantanno ilamara ragisiinseemmo jiro kalaqate haanju harumi loossa kaajjisha noonke” yiino.
Qoqqowu Irshunna Kalaqamu Jiro Latishshi Biiro Sooreessi kalaa Memmiru Moke tenne yannara coyi’rino garinni; daga haanju harumi loosi aneho yite annimmatenni loossanni no. Diilallote soorro gargarre laalchonna laalchimma lossatenni daga horaameeyye assate loonsanni. Laalchimma lophituro gobbate miinjino lophanno yiinohu kalaa Memmiru; konne assa dandiinannihu kayinni haqqu heeriro ikkasi huwachishino.
Manchi beetti kalaqamu aana iillishino gawajjo gargarate haanju harumi latishsha gobboomu deerrinni kaajjinshe sufisiinsoonnitanna xaa geeshsha kaansoonni chigginyenni bushshu shaqqillinna duucha lubbuwa agarantinota Qoqqowu Pirezidaantichi Desta Ledamo tenne yannara assino hasaawinni qaagiissino.
Haanju harumi loossa heerate hajooti yiinohu Pirezidaantichu; chigginye kaasa calla ikkikkinni base basente garunni awuuta hasiissannota amadisiise dagoomaho sokkasi saysino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Woxawaajje 23, 2016 M.D
