Godowu moolle batissanno 8 sagallate dana

Aye woyte godowu moolle xaaddanno’neha ikkiro saga’la’nera illacha aa hasiissanno. Baca inteemmo sagalla godowu moollera korkaatta ikkitara dandiitanno. Aantanno sagalla aye woyte saga’la godowu moolle kalaqantanno gede assitanno. 1. Adote laalchubba Ado... Read more »

Argiisu horo biinfillehonna fayyimmate

 Afriku gobbuwara Itophiya lede mu’ranno Argiisi horo daafira batinyinke mageeshsha egenninoommo? Batinyu Agriisu giddonni fulanno gororo horonsi’ratenni xummensa agartanno. Argiisu batinye bisu qarrubbanna ledotennino umu dananchi ledo amadisiisantino qarrubbara xagichimmatenni egennamino. Konninni... Read more »

Godowu game shotu garinni xagisate kaa`litanno hayyubba

 Godowu game batinyunni hedeweelcho kalqantanno xisso ikkitanna; luphiima ikkitino xissote macciishshamme godowinke qooxeessira macciishshantannonke gede assitannote. Xisso rakke agurtankera dandiitannota nafa ikkiturono mito mito woyte kayinni seeda saate adhankera dandaanno. Tenne yannarano... Read more »

Shiima xeenaddaamete daafira

Xeenaddaame batinye fayyimmate kaa’lo afidhinonte gede batinse adhiniro godowa dirrisiisate geeshsha iillishshara dandiitannota mageeshshinke anfoommo? Itophiyu budillaanchu xaginaatinni Xeenaddaame; Godowu gamera, Gobbara qolannohura, Maccate, Wodanu dhibbira, Qunxudhote, Infiluwenzahonna Helleete xisso ledo amadisiisamino... Read more »

 Loome fayyimmate

Loome Vaytaamin B na C ni, Foosferesetenni, Pirootiinetenna Kaarbohaydireetete jiroo’mitino laalooti. Loome Filavoyid yinanni shiilo giddose amaddanno. Tini shiilono kaansere gargartanno. Loome babbaxxino garinni horonsi’ra dandiineemmo. Lawishshaho:- Loomete shae, Loomete keeke, Loomete... Read more »

Shonkooru fayyimmate aanno horo

 Shonkooru fayyimmate aanno horo:- • Miqicho kaajjishanno; Shonkooru agadi 36 dani sirchi noosiha ikkanna wo’munni wo’ma kalaqamu agattooti. Mannihimmate giddo noohu Manganeezi, Ayirenete, Kalsiyeemetenna Potaashiyeemete amado lexxitanno gede assatenni miqichu kaajjillira kaa’lanno.... Read more »

Heeyyahe bibbiccino biso (striae marks)

 Rosamino garinni Heeyyahe bibbiccino bisi yinannihu xibbuunni 52-90% ikkanno manni aana kalaqamannoha ikkanna; kurino babbaxxino danita kuulla yaano duu`mino, waajjirinonna kolishshi`rino kuula amaddinore ikkitara dandiitanno. ● Heeyyahe bibbiccino bisi godowiinni hee`noonni yannara... Read more »

 Shalaalate Gumi Fayyimmate Noosi Horo

♦Horo uytanno sagalete amadubbanni wo`minoho! Buna labbannonna culku gedeeti shalaalu danubba no; lamunku dani aannonke horo mittete. Mittu maanki shalaalu gumi giddosi taaltino kaaloore, pirootiine, kaarbohayidireete, fayibere, qiwaate, omega-3 faati asiide, vayitaamiin... Read more »

Sukkaarete xisso iillishshanno qarrubba

Sukkaarete xisso yannantenni xagisa hoongiro, xagga garunni adhanna saga`late amanyoote taashsha hoongiro hattono hee`nanni gari soorrama hoogiro batinye bisinke amanyooti aana gawajjo iillishshanno. Baxxinohunni, lowo geeshsha dirritannonna gotti yitanno mundeete bikka heedhanno... Read more »

 Kottimmate Dhibbi

Kottimma Maykobakiteeriyem Lepiray (Maycobacterium leparae) bakiteerinni daanno taraawanno dhibbaati. Illete, gogu aana, mukes meembraansetenna (mucous membranes), nervubbate aana xiiwo gashshara dandaanno. Kunino bisu orte ba`nenna nervete gawajjo iillishanno. Kottimmate dhibbi bashshono nooho.... Read more »